Olkiluoto luo kilpailuetua Suomelle puhtaassa tulevaisuudessa

Maamme isot metsäteollisuusyhtiöt sekä kuntien omistamat energiayhtiöt perustivat aikoinaan Teollisuuden Voiman tuottamaan vakaata ydinsähköä kasvavaan sähköntarpeeseen. Yhtiömme toimintaperiaatteiden mukaisesti tuotamme sähkömme osakkaille omakustannushintaan. Osakkaat joko käyttävät sen itse tai myyvät sitä eteenpäin.

Täysin yksityisellä rahalla rahoitettu ensimmäinen laitosyksikkömme, OL1, käynnistettiin Olkiluodossa reilut 45 vuotta sitten. Kaksi vuotta myöhemmin käynnistyi sisarlaitos OL2. Edellä mainitut laitosyksiköt ovat hyödyttäneet suomalaisia kuluttajia ja suomalaista teollisuutta siis jo vuosikymmenten ajan.

Olkiluoto 3 -hanke käynnistettiin tekemään Suomesta omavaraisemman ja puhtaamman – fossiilisista tuotantomuodoista oli aika luopua ja sähkönkulutuksen ennustettiin kasvavan. Riskin hankkeesta ja sen toteutuksesta kantoivat – tälläkin kertaa – omistajamme, teollisuuslaitoksista kuntaomisteisiin energiayhtiöihin. Euroopan uusin ydinvoimalaitosyksikkö rahoitettiin siis omistajien panostuksella ja lainoilla, joita maksetaan takaisin vielä pitkälle tulevaisuuteen.

OL3 oli ehdottomasti ensimmäinen ison – tai siis hyvin ison - mittakaavan vihreän siirtymän hanke Suomessa. Laitosyksikköä koekäytettiin lopulta samaan aikaan kun geopoliittinen maailmantilanne muuttui radikaalisti. Energia-ala ajautui kriisiin Venäjän tuonnin loputtua äkillisesti. Sähkön hinta nousi koko Euroopassa ja sähköpulan mahdollisuutta väläyteltiin myös Suomessa. Tällöin tuotantomme merkitys konkretisoitui varmasti myös koko Suomen kansalle. Kävi selväksi, että ydinvoimalla on tärkeä, tuotantoa ja hintaa vakauttava vaikutus.

Suomen talous on sitä paremmassa kunnossa mitä vahvemmin maamme sähkönkulutus kasvaa

Suomessa sähkön kulutus on säilynyt jo pitkään samalla tasolla, mutta tuotanto on kasvanut. Säästä riippuvaista tuotantoa on tullut paljon lisää. Tuulivoiman teholuvut ovat pyörineet parhaimpina päivinä jo yli 7000 MW:ssa.

Perusvoimalle tuntuu silti riittävän kysyntää. Kuten luvut kertovat, ydinvoimatuotanto kasvoi merkittävästi OL3:n säännöllisen tuotannon alettua keväällä 2023. Laitosyksikön 1600 MW:n täyden tehon 24/7-tuotanto on ollut erinomaisen tärkeä ja tervetullut lisä säästä riippuvaisen tuotannon rinnalle. Suomen sähköntuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat parantuneet. Olemme jo suurimman osan vuotta omavaraisia. Tämä on luonut kasvualustaa teollisuuden puhtaan siirtymän investoinneille. Lisäksi sillä on ollut vaikutusta sähkön hintaan – Suomessa oli viime vuonna Ruotsin jälkeen Euroopan toiseksi halvin pörssisähkö.

Oleellista on, että Suomen poliittinen viesti säilyy sekä sanoissa että teoissa selkeänä: puhtaaseen tulevaisuuteen kannattaa investoida Suomessa. Toivottavasti aika jo pian näyttää, että suunnitelmat kääntyvät teoiksi ja maaperällemme investoidaan. Mutta kun tämä tapahtuu ja maahamme saadaan datakeskuksia, vedyntuotantolaitoksia tai vaikka vihreän teräksen tehtaita, lisäävät ne tarvetta puhtaalle sähkölle. Sähkönkulutuksen kasvu onkin hyvä Suomen talouden ja investointihoukuttelevuuden mittari. Minä uskon, että Suomi houkuttelee ja me tuemme omalta osaltamme tätä tulevaisuutta vakaalla sähköntuotannollamme Olkiluodossa.

Toiminnan on oltava kannattavaa myös muuttuneessa markkinassa

Jokainen päivä pois tuotannosta on yleensä erittäin kallista. Teemme kaikkemme sen eteen, että laitosyksikkömme ovat tuotannossa luotettavasti, mutta myös joustavasti tarpeiden mukaan. Olemme ydinvoima-alalla oikeastaan uudessa tilanteessa, jossa tuotannon joustavuus korostuu. Enää emme siis paahda täysillä joka tunti, vaan meidän pitää tehdä sähköä aina silloin kun sille on kysyntää.

Paras keino vastata tulevaisuuden haasteisiin on ennakoiva toiminta. Olemme investoineet vuosittain Olkiluoto 1:een ja Olkiluoto 2:een noin 50 miljoonan euron edestä. Näillä modernisoinneilla on ollut vaikutusta sekä turvallisuuteen että laitosyksiköiden tehoon. Tehoa on nostettu vuosien saatossa 660 MW:sta 890 MW:iin. Prosentuaalisesti siis varsin kunnianhimoisen määrän. Ja koska fokuksemme on tulevaisuudessa, parhaillaan selvityksen alla on käyttöiän pidennys ja tehonnosto noin 80 MW:lla. Vuosihuoltojen kestoa olemme saaneet lyhennettyä alkuvuosien parista kuukaudesta jo vuosikymmenten ajan vakiintuneisiin alle kuukauden huoltoihin.

Tuoreimmalla laitostulokkaallamme, OL3:lla, käyttökokemusta on vielä verrattain vähän, mutta silti ensimmäisen vuoden käyttöjaksolla tuotimme jo hyvillä käytettävyyskertoimilla sähköä. OL3 oli poissa tuotannosta vain 84 tuntia. Vuosihuollot venyivät, mutta käyttökokemuksen kerryttyä olemme niissä sekä aikatauluttamisen että huoltojen toteuttamisen kannalta viisaampia.

Sähköntuotanto ei voi ylittää kulutusta, joten ylitarjontatilanteessa tarvitaan tänä päivänä myös joustokykyä. Ydinvoimalaitos on tehty käyttöä varten – ei seisottamista varten. Joustokyky tarkoittaakin meidän tapauksessamme maksimissaan 40 prosentin tuotantotehon laskua. Olemme olleet tässä muuttuvassa sähkömarkkinassa täysin uuden edessä. Tavoitteemme ovat muuttuneet korkeista käyttökertoimista käytettävyyskertoimiksi. Pääasia on, että turbiinit pyörivät ja generaattori tuottaa sähköä, jolla pidetään koko Suomen pyörät pyörimässä.

Ydinalalla on hieno tulevaisuus ja uusien investointien aika tulee. Jatkossa puhaltaa uudet tuulet, jossa tarvitaan myös hiukkasen vakaampaa voimaa.

Ydinvoima-alan kasvua nähdään ehkä ensin lämmöntuotannon puolella, mutta jos sähköntuotannon kasvun ennusteet toteutuvat, on uusienkin sähköntuotantolaitosten aika vielä edessä. Olkiluodossa jatkamme kuitenkin nyt työtämme käytettävyyskertoimien parissa. Onneksi on Olkiluoto.