Olkiluodon vierailu - hyvä tapa lisätä ydinvoimatietoisuutta

Fermi Energian viestintäpäällikkö Mihkel Loiden mukaan syy Olkiluoto-reissuihin on hyvin arkinen. Koska Virossa ei ole omaa ydinvoimatuotantoa, liittyy siihen edelleen paljon kysymyksiä, jopa pelkoja. Monella virolaisella kun ydinvoimaan liittyvät ajatuksen ovat peräisin Neuvostoajoilta. Nyt tehtävillä vierailuilla halutaan tiedot päivittää 2020-luvulle.

- Vierailijoille kerrotaan miten nykyaikainen ydinvoimala toimii, miltä se näyttää ja ylipäätään antaa vastauksia mieltä askarruttaviin asioihin, Loide tiivistää.

Kokemus isolla Koolla

Hänen mukaansa Fermi Energia on tehnyt luonnollisesti myös perinteisempää viestintää, kuten kirjoituksia ja yleisötilaisuuksia. Siitä huolimatta hän näkee juuri nämä TVONS:n avulla toteutettavat Olkiluoto vierailut ovat kaikista tehokkaimpana vaikutuskeinona. Eikä hän ole ainoa näin ajatteleva.

- Tämän ovat todenneet myös vierailuille osallistuneet. Käytännössä kaikki ovat sanoneet, että ymmärtävät nyt asiaa paremmin ja ylipäätään palaute näistä matkoista on ollut todella myönteistä. Tämä on tärkeää, koska ydinvoima jos mikä on luottamusbisnestä, Loide huomauttaa.

Mukana tälläkin reissulla on aivan tavallisia kansalaisia. Hakemuksen on voinut laittaa kuka tahansa asiasta kiinnostunut, joka asuu lähellä Fermi Energian potentiaalisia laitospaikkoja. Tehokkaasti on bussi täyttynyt joka kerta.

Yritys kartoitti alun perin useampia laitospaikkoja Virossa, mutta nyt valitut kaksi paikkaa sijaitsevat molemmat maan pohjoisrannalla, noin sata kilometriä Tallinnasta itään.

Fer­mi Ener­gian vies­tin­tä­pääl­lik­kö Mih­kel Loi­de hyp­pä­si ydin­voi­ma­vies­tin­tään ne­li­sen vuot­ta sit­ten.

Kunnallispoliitikko postasi jo

Eräs Olkiluotovieraista on Anton Dijev. Hän toimii kunnallispolitiikassa Kohtla-Järve -nimisessä kaupungissa, joka puolestaan sijaitsee lähellä Fermi Energian potentiaalisia ydinvoimalan sijoituspaikkoja.

- Sanoisin, että etenkin Itä-Virossa, missä itsekin asun, on ajattelussa ja mielipiteissä edelleen paljon yhtymäkohtia Neuvostoaikaisiin käsityksiin ydinvoimasta, hän aloittaa.

Dijev tietää, että jotain on tehtävä. Viro on luottanut energiassaan pitkälti ruskohiileen, joka on kuitenkin erittäin saastuttava vaihtoehto. Uusia ratkaisuja olisi parempi alkaa valmistella, sillä perinteisesti Virossa käytetty viimeinenkin öljyliuskevoimala on tarkoitus sulkea 2035. Dijev näkyy ydinvoimalan hyvänä myös Itä-Viron elinvoiman ja työllisyyden kannalta.

Olkiluotoon hän saapui ennen kaikkea saamaan lisätietoa. Ja sitä on tullut.

- Olen oppinut lisää ydinvoimalaitoksen toiminnasta ja siitä, miten jätteistä huolehditaan. Kaikki näkemäni ja kuulemani on vain lisännyt näkemystäni siitä, että asiat voidaan hoitaa hyvin. Pieni yllätys oli ehkä se, että tämä vierailukeskus oli näin iso. Tämänkaltainen avoimuus on jo itsessään hyvin vakuuttavaa, hän kertoo.

Dijev kertoo itse olevansa varsin aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Eikä liioittele tippaakaan. Ensimmäiset postaukset ilmestyivät Instagramiin jo vartti meidän juttutuokiomme jälkeen.

An­ton Di­jev nä­ki­si mie­lel­lään Vi­ron ydin­voi­ma­maa­na.

Lisääntynyt tietoisuus nostaa peukkua entistä korkeammalla

Asse Sauga kertoo olleensa kiinnostunut teknologiasta läpi elämänsä. Niinpä kun mahdollisuus lähteä tutustumaan Olkiluotoon aukesi, oli siihen helppo vastaa myönteisesti.

Henkilökohtaisesti asia koskettaa häntä siinäkin mielessä, että hän omistaa tonttimaata kohdassa, joka on yksi Fermi Energian mahdollisista laitospaikoista.

- Minun mielipiteeni ydinvoimaa kohtaan on ollut jo lähtökohtaisesti myönteinen, ja mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, sitä suuremmaksi olen kokenut hyödyt eli puhtauden, vakauden sekä turvallisuuden.

Olkiluoto vierailu vahvisti entisestään näitä näkemyksiä, Sauga kertoo.

Asse Sau­gan mu­kaan ydin­voi­maa puol­taa kol­me seik­kaa: tur­val­li­suus, puh­taus ja tuo­tan­non va­kaus.

Henkilöstöhommiin ydinvoimalaan - mielellään

Asse Saugan kanssa vierailulle oli saanut myös hänen kumppaninsa Ketlin Kasak. Hän kertoi tehneensä reissussa hyvin samankaltaisia huomioita kuin puolisonsa. Ja niihin kysymyksiin, mitä hänellä ennen visiittiä oli ollut, hän kertoi saaneensa vastaukset.

- Kaikin puolin tämä oli hyvä kokemus. Opin todella paljon uutta, hän kehuu.

Hän myöntää, että HR-alan yrittäjänä häntä kiinnostaisi jatkossa kuulla entistä enemmän rekrytointiprosesseista sekä ylipäätään Olkiluodosta työpaikkana. Tätä tietoa kun hän kernaasti hyödyntäisi itsekin.

- Koen, että olisi todella hienoa päästä tekemään töitä virolaisen ydinvoimalan HR-asioiden parissa, hän hymyilee.

Ket­lin Ka­sak ker­too, että sai vie­rai­lun ai­ka­na vas­tauk­set ha­lua­miin­sa ky­sy­myk­siin.

Suunta on oikea

Viestintäpäällikkö Loiden oman työn kenties tärkein mittari liittyy ydinvoiman hyväksyttävyyteen. Sen suhteen Virossa on viidessä vuodessa tapahtunut hyvää kehitystä.

Myönteisesti ydinvoimaan suhtautuvien määrä on noussut Virossa 52 prosentista tuoreimman gallupin mukaan jo 69 prosenttiin, Loide esittelee kännykältään. Suunta on siis ihan oikea, mutta toki työtäkin on vielä tehtävänä.

Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Tapani Karjanlahti ja Ville Kulmala