Brysselin huippukokous oli ydinvoimamyönteisyyden huipentuma
Ydinvoiman kannatus on ennätysvahva Euroopassa, vastustajien ääni on vaiennut. Tästä on todisteena nykyisen Euroopan parlamentin ja komission tekemät lukuisat ydinvoimamyönteiset päätökset. Viimeisimpänä osoituksena muutoksesta oli Brysselissä maaliskuussa järjestetty kansainvälinen ydinenergiahuippukokous. Peräti 32 maan päämiehet liputtivat ydinvoiman puolesta.
Euroopan ydinvoimamyönteisyys on hyvässä nosteessa. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Brysselissä, EU:n ytimessä, järjestettyä huippukokousta asian tiimoilta.
Yksi osoitus muutoksesta oli Euroopan parlamentin äänestys SMR-teknologian edistämiseen tähtäävästä oma-aloitemietinnöstä vuodenvaihteessa. Aloitteen puolesta äänesti 409 meppiä, ja vastustajia oli 173. Eli toisin sanoen: historiallisen suuri enemmistö, jopa 70 % äänestäneistä kannatti ydinvoimaa. Vielä vuosikymmen sitten moista tulosta ei olisi voinut kuvitellakaan.
Kovia nimiä
Brysselissä järjestetty huippukokous oli ensimmäinen yksinomaan ydinenergiaan keskittynyt kokous. Sen olivat kutsuneet koolle Belgian pääministeri Alexander De Croon sekä Kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi. Kokousaamun ensimmäinen havainto oli piha-alueella metelöineet mielenosoittajat – tosin ajan hengen mukaisesti, ydinvoiman puolesta.
Poikkeuksellinen tunnelma jatkui itse kokouksessa. Lavalle marssi vuorotellen kymmenien maiden presidenttejä, pääministereitä sekä muita korkean tason edustajia, korostaen ydinvoiman merkitystä. Suomen pääministeri Petteri Orpo nosti esille ydinvoiman hyödyt ja sen, että tulevaisuudessa ydinvoimaa voidaan käyttää myös lämmön sekä vedyn tuottamiseen. Lisäksi Orpo nosti esille Suomen edelläkävijyyden loppusijoituksessa. Myös Olkiluoto sai tilaisuudessa hienoa näkyvyyttä, kun TVO:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalo sekä Posivan tutkimusjohtaja Tiina Jalonen astuivat lavalle. Isotalo avasi esimerkiksi suomalaisen Mankala-mallin roolista puhtaassa siirtymässä ja Jalonen puolestaan kertoi Posivan loppusijoitusprojektin etenemisestä.
Uusia investointeja kaivataan
Itselleni kokouksen yksi kohokohtia oli saksalaisen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheenvuoro. Hän on vahva ehdokas myös tulevan komission johtoon. Puheessaan hän huomautti, että ydinvoiman osuus Euroopan energiantuotannossa on itse asiassa laskussa ja että tärkein keino kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi ovat uudet investoinnit. Tämä edellyttää Von der Leyenin mukaan ”tukea valtioilta”, jotta investointien rahoituksen saatavuus voidaan varmistaa ja jotta ”ydinvoiman kontribuutio energiaturvallisuuteen tulee asianmukaisesti kompensoiduksi”. Tämän lisäksi myös ydinvoiman käyttö sähköntuotannon ohella muihin tarkoituksiin, kuten lämmitykseen tai vetytalouden hyväksi, on osa ratkaisua ydinvoiman tulevaisuuden varmistamiseksi ja hyväksyttävyyden vahvistamiseksi.
Tärkeä viesti
Von der Leyen korosti myös ydinvoimalaitosten käyttöiän pidennysten tärkeyttä. Hän mainitsi sen olevan yksi halvimmista keinoista lisätä energiantuotantoa ja kehotti maita pohtimaan vaihtoehtojaan tarkasti ennen kuin sulkevat käyttöiän pidennyksen vaihtoehtojen ulkopuolelle. Suomen näkövinkkelistä tähän on helppo yhtyä. Fortum on jo kertonut lisäävänsä Loviisan kahden ydinvoimalan käyttöikää ja tällä hetkellä samaa asiaa selvitetään myös täällä Olkiluodossa.
Poliitikkojen lisäksi meille tutun, mutta tärkeän viestin esitti kansainvälisen energiajärjestön johtaja Fatih Birol todeten, että "ilman ydinvoiman tukea meillä ei ole mahdollisuutta saavuttaa ilmastotavoitteitamme ajoissa". Tästä on helppo olla samaa mieltä.
Tekstin on kirjoittanut TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola
Kuva: Juha Poikola