YDINTURVALLISUUS

Mitkä ovat ydinvoimalaitoksella kolme tärkeintä tekijää ydinturvallisuuden kannalta?
1. Reaktorin hallinta ja ydinreaktion hallittu pysäyttäminen kaikissa olosuhteissa.
2. Jälkilämmön poisto sitä vaativissa tilanteissa.
3. Radioaktiivisten aineiden eristäminen ympäristöstä.

Kuinka kauan käytettyä polttoainetta pitää jäähdyttää?
Olkiluodossa vesijäähdytystä käytetään reaktorista poistetun polttoaineen jäähdytykseen siihen asti kunnes polttoaine loppusijoitetaan. Jälkilämmön tuoton vuoksi polttoainenippua pitää jäähdyttää vedessä vuoden verran. Radioaktiivisuuden takia niput säilytetään vesialtaissa myös tämän jälkeen.

Millaiset järjestelyt Olkiluodon kiehutusvesilaitoksilla on sydämen sulamisen varalta?
Sydämen sulamiseen on varauduttu Olkiluoto 1 ja 2 -laitosyksiköillä vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmillä. Järjestelmillä varmistetaan suojarakennuksen eheys ja minimoidaan ympäristöpäästöt. Reaktorin paine alennetaan automaattisesti, kun reaktorin vedenpinta on laskenut. Näin estetään reaktoripaineastian rikkoutuminen korkeassa paineessa, mikä voisi vaurioittaa suojarakennusta.

Vetypalot ja -räjähdykset on estetty inertoimalla suojarakennuksen kaasutila typellä. Suojarakennuksen alatila tulvitetaan tarvittaessa lauhdutusaltaasta. Näin sydänsula saadaan jäähdytettyä, mikäli se purkautuisi suojarakennukseen reaktoripaineastian rikkoutumisen jälkeen. Vesi myös suojaa suojarakennuksen kuivatilan alaosan läpiviennit korkean lämpötilan varalta. Läpiviennit on myös suojattu mekaanisin suojin. Suojarakennuksen kaasutilaa puhdistetaan suojarakennuksen vesitäytöllä, mikä myös hidastaa suojarakennuksen paineistumista jälkitehon takia.

Mikäli suojarakennuksen jäähdytystä ei onnistuta palauttamaan, suojarakennuksen paineen ja lämpötilan hallitsemiseksi suojarakennuksen kuivatilan yläosan murtolevylinja aukeaa 6 barin paineessa johtaen höyryn ja kaasun suodattimen ja ilmastointipiipun kautta ulos. Suodatin minimoi ympäristöpäästöt. Suodatinlinja on suunniteltu kestämään vakavien onnetto-muuksien paineen ja lämpötilan.

Onko vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyydestä Olkiluodossa tehty arvioita?
 Olkiluodon laitosyksiköiden turvallisuutta ja mahdollisia riskitekijöitä on analysoitu monilla eri tavoilla. Yksi näistä menetelmistä on todennäköisyysperustainen riskianalyysi, jonka avulla voidaan tunnistaa ja arvioida reaktorisydämen vakavaan vaurioitumiseen mahdollisesti johtavia onnettomuustilanteita sekä niiden todennäköisyyksiä.
 
Tuoreimpien Olkiluoto 1- ja 2 -laitosyksiköille tehtyjen analyysien mukaan vakavaan reaktorisydämen vaurioitumiseen johtavan onnettomuustilanteen todennäköisyys yhtä reaktorivuotta - eli yhden laitosyksikön yhtä toimintavuotta - kohti on noin 1,2*10^-5.
Tulos tarkoittaa sitä, että tällaisen onnettomuustilanteen todennäköisyys yhtä laitosta kohden vuoden aikana on pienempi kuin yksi 80 000:sta.
 
 OL1_OL2_CDF_uusi_suhteellin.gif

Oheisessa kuvaajassa on esitetty reaktorisydämen vakavan vaurioitumisen taajuuden eli ns. sydänvauriotaajuuden suhteellinen aleneminen OL1- ja OL2-laitosyksiköillä vuosien 1990–2010 aikana. Sydänvauriotaajuuden pienenemiseen johtaneisiin turvallisuusparannuksiin kuuluvat muun muassa laitosyksiköiden maanjäristyskestävyyden parantaminen, laitosyksiköiden palosuojauksen parantaminen, reaktoreiden paineenalennusjärjestelmiin tehdyt parannukset sekä Olkiluotoon rakennettu erillinen kaasuturbiinilaitos, jolta voidaan tarvittaessa syöttää sähköä Olkiluodon laitosyksiköiden turvallisuusjärjestelmille.
 
Laitosyksiköillä on lisäksi tehty lukuisia muutoksia, jotka eivät näy oletetun sydänvauriotaajuuden alenemisena, sillä niiden avulla on pyritty mahdollisen vakavan reaktorionnettomuuden hallintamahdollisuuksien parantamiseen sekä ympäristöseuraamusten pienentämiseen. Näihin parannuksiin kuuluvat muun muassa reaktorin suojarakennuksen vahvistaminen höyryräjähdysten varalta sekä suojarakennuksen suodatettu paineenalennusjärjestelmä, jonka avulla suojarakennuksen paineenalennuksesta onnettomuustilanteessa mahdollisesti aiheutuvaa radioaktiivista ympäristöpäästöä voidaan tehokkaasti rajoittaa.

Miten turvallisuus on varmistettu reaktorirakennuksen polttoainealtaissa?
Polttoainealtaissa olevan polttoaineen jäähdyttämiseen voidaan tarvittaessa käyttää palonsammutusvettä. Polttoaineallaskapasiteetti on sellainen, että mikä tahansa yksi allas voidaan aina tyhjentää ja polttoaine siirtää muihin altaisiin.

Entä miten käytetyn polttoaineen välivaraston turvallisuus on varmistettu?
Myös käytetyn polttoaineen välivaraston turvallisuusjärjestelmät ovat moninkertaiset ja varmennettu aivan samoin kuin voimalaitosyksiköiden turvallisuusjärjestelmät. Varaston jäähdytysaltaat on louhittu kallioon ja ne ovat maanpinnan alapuolella. Altaissa on kaksinkertainen jäähdytysjärjestelmä (jäähdytysketjut), joista vain toisen toiminta riittää jäähdytykseen. Altaiden jäähdytys voidaan varmistaa ääritilanteessa pumppaamalla altaisiin merivettä erillisjärjestelyin.

TVO on vuosien varrella parantanut laitosyksiköitä monin tavoin. Tällä hetkellä olemme laajenta-massa käytetyn polttoaineen välivarastoa. Varaston turvallisuusominaisuuksia parannetaan varus-tamalla varastoaltaat betonikansin ja vahvistamalla ulkoisia rakenteita.

Onko vetyräjähdys mahdollista Olkiluodossa?
Olkiluodon käyvillä laitoksilla OL1 ja OL2 vedyn muodostumista varten reaktorin suojarakennus on tehoajon aikana typpitäytteinen, mikä estää vetyräjähdykset. Suojarakennuksen tiiveyden takaavat betoniin upotettu teräslevy sekä suojarakennuksen katon muodostava teräksinen kupoli.

Suojarakennuksessa on kiinteät järjestelmät mahdollisessa onnettomuustilanteessa vapautuvan vedyn hallittua polttamista varten. Näin estetään palavien kaasuseosten kerääntyminen suojarakennukseen jäähdytteenmenetysonnettomuudessa. Näin voidaan estää vetypalot ja -räjähdykset reaktorirakennuksessa.Suojarakennuksen painetta ja vetyä voidaan onnettomuuden aikana poistaa SAM-suodattimella varustetun paineenalennuslinjan kautta.

Reaktorihallin altaissa olevan käytetyn polttoaineen ylikuumenemisen aiheuttama vedynkehitys ja mahdolliset vetypalot estetään varmistamalla polttoaineen jäähdytys.

Millaiset ovat OL3:n turvallisuusominaisuudet?
OL3:n järjestelmät täyttävät kaikki nykyiset viranomaisvaatimukset ja siinä on monia uusia turvallisuusominaisuuksia. Laitosyksikkö on alun perin suunniteltu sellaisiksi, että vakavassakaan reaktorionnettomuudessa ei merkittävää päästöä ympäristöön tapahtuisi.

OL3 on suunniteltu kestämään maanjäristys. Vaihtosähkön ja meriveden menetykseen on varauduttu monin toisiaan tukevin tavoin. Sähkönsyöttöön on useita erilaisia varajärjestelmiä, ja reaktoreiden jäähdytykseen sekä jälkilämmön poistoon reaktorista ja suojarakennuksesta on useita järjestelmiä.

Turvallisuusjärjestelmien erotteluun ja riippumattomuuteen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Äärimmäiset sääilmiöt on otettu suunnittelussa huomioon: korkea meriveden korkeus, matala meriveden korkeus, ilman korkea lämpötila, ilman alhainen lämpötila sekä pitkäkestoinen lumimyrsky. Laitoksen turvallisuus on varmistettu, vaikka merivesijäähdytys olisi menetetty.

OL3 on ensimmäinen laitosyksikkö Euroopassa, jossa vakavat reaktorionnettomuudet on otettu huomioon suunnittelun alusta alkaen. Vakavien onnettomuuksien hallinatajärjestelmillä varmistetaan suojarakennuksen eheys ja minimoidaan ympäristöpäästöt.

Onnettomuuden aikana reaktorin paine alennetaan vakavien onnettomuuksien paineenalennusjärjestelmällä. Näin estetään reaktoripaineastian rikkoutuminen korkeassa paineessa, mikä voisi vaurioittaa suojarakennusta. Laitosyksikköön rakennetaan sydänsulan jäähdytysallas. Tämä niin kutsuttu sydänsieppari varmistaa sen, että vaikka reaktorisydän sulaisi, se pystytään jäähdyttämään suojarakennuksessa ja varmistetaan suojarakennuksen eheys.

OL3:n suojarakennus on ilmatäytteinen. Vakavassa onnettomuudessa vapautuvaan vetyyn on varauduttu vedynhallintajärjestelmin, jotka estävät vetyräjähdykset. Vetypalot suojarakennus kestää. Vety voidaan poistaa suojarakennuksesta passiivisilla autokatalyyttisillä rekombinaattoreilla. Suojarakennuksen paine ja lämpötilaa hallitaan vakavia onnettomuuksia varten suunnitellulla suojarakennuksen jäähdytysjärjestelmällä. Lisäksi myös OL3:lla on suodatettu suojarakennuksen paineenalennusjärjestelmä. 

Millaisiin maanjäristyksiin ja tsunameihin Olkiluodossa on varauduttu?
Selkämeren rannalla olemme varsin turvassa maanjäristyksiltä ja tsunameilta. Suomi on seismisesti rauhallista aluetta, ja Itämeren syvyys ei riitä tsunamin synnyttämiseen. Silti laitoksen maanjäristyskestoisuutta ja turvallisuusominaisuuksia on vuosien saatossa monin tavoin parannettu. Suunnittelussa ja turvajärjestelmien kehittämisessä sekä rakentamisessa on otettu huomioon pahimmat mahdolliset uhat, jotka Olkiluotoa voisivat kohdata. Tällaisia ovat muun muassa myrskyt, tulvat, jäätymisolot, tulipalot ja maanjäristykset.

Alun perin Olkiluoto 1 ja 2 -laitosyksiköitä ei ole suunniteltu maanjäristyskestoisiksi. Analyysien perusteella tehtyjen muutosten jälkeen laitosyksiköt kestävät Olkiluodossa maanjäristyksen, jonka esiintymistodennäköisyys Olkiluodossa on luokkaa yksi 100 000 vuodessa. Maanjäristystodennäköisyyttä on arvioitu alueen seismisen historian, mannerlaattoihin suhteutetun sijainnin sekä geologisen tietämyksen perusteella. Varsinainen maanjäristysanalyysi laitosyksiköiden osalta tehtiin noin 15 vuotta sitten.

Laitoksen turvajärjestelmät on rakennettu siten, että vesi Olkiluodossa voi nousta nykyiseltä tasolta noin neljä metriä. Laitosalueella saa vesi nousta maanpinnan tasolle, joka on noin neljä metriä merenpinnan yläpuolella. Raumalla merenpinnan korkeutta on mitattu vuodesta 1933 lähtien. Tuona aikana korkein mitattu merenpinnan korkeuden nousu oli tammikuussa 2007, jolloin pinta nousi 123 senttiä.

Millaisen tulvan tai muun luonnonkatastrofin Posivan loppusijoituslaitos kestää?
Kaikkien rakennusten ja rakennelmien korkeus meriveden pinnasta on +10 metriä. Vaikka vesi nousisi yli 10 metriä, siitä ei olisi merkittävää turvallisuusriskiä, sillä Posivan käsittelyssä on vain jäähtynyttä käytettyä polttoainetta ja sitäkin pieniä määriä ja lyhyen aikaa kerrallaan. Kun polttoaine on kuljetuskapselissa tai loppusijoituskapselissa, se on turvassa luonnonilmiöiltä.

Miten Olkiluodossa on varauduttu merellä tapahtuvaan öljyonnettomuuteen?
Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta edellyttää, että voimayhtiöt varautuvat mahdollisiin ympäristöstä tai ihmisen toiminnasta johtuviin, voimalaitoksen toimintaa vaarantaviin tekijöihin, jollaiseksi katsotaan myös merellä mahdollisesti tapahtuva öljyonnettomuus.

TVO on arvioinut öljyonnettomuuksien mahdollisuutta Olkiluodon lähimerialueilla ja sen vaikutuksia laitosturvallisuudelle. Öljyonnettomuuden vaikutus laitoksen turvallisuudelle on vähäinen. Tästä huolimatta TVO on hankkinut öljyntorjuntakalustoa sijoitettavaksi laitosalueen välittömän läheisyyden lisäksi lähisaariin, koska kunnallisen pelastustoimen omistama torjuntakalusto onnettomuuden sattuessa todennäköisesti on muussa käytössä.

TVO:n öljyntorjuntavälineistön kalustokontit tullaan sijoittamaan Kuusisenmaan ja Lipon saariin. Öljyntorjuntakalustolla estetään tuulen mahdollisesti painaman öljyn leviäminen Olkiluodon eteläpuoliselle vesialueelle ja sieltä jäähdytysveden mukana laitoksille. Öljyntorjuntapuomit on suunniteltu vedettäviksi seuraavien saarien välille: Kuusisenmaa - Lippo - Nousiainen - Kovakynsi.

TVO osallistui EU:n laajuiseen ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevan stressitestiin. Mistä tässä stressitestissä on kysymys?
Japanissa Fukushiman ydinvoimalaitoksella 11.3.2011 tapahtuneen luonnonkatastrofia seuranneen ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen Eurooppa-neuvosto päätti 25.3.2011 toteuttaa koko Euroopan laajuisen ydinvoimalaitosten turvallisuusselvityksen.

Luonnollisesti TVO on mukana tässä selvityksessä ja antaa suomalaisena ydinvoimalaitoksen luvanhaltijana täyden panoksensa tähän prosessiin. TVO:n nyt Säteilyturvakeskukselle jättämää raporttia arvioidaan ensin Suomessa ja seuraavassa vaiheessa osana Euroopan laajuista tarkastelua ensi kevään aikana.

Miten TVO arvioi EU:n ydinvoimalaitoksiin kohdistuneesta stressitestistä aiheutuvia kustannuksia ja millaisiin investointeihin yhtiö on varautunut?
TVO:n käsityksen mukaan turvallisuusparannukset eivät aiheuta merkittävää ja aiemmista investointisuunnitelmista poikkeavaa kustannusta Olkiluodossa. TVO on valmistautunut parantamaan laitoksiaan pitkäjänteisellä otteella.

Onko TVO:lla varmasti riittävät turvallisuusjärjestelmät estämään vakavan onnettomuuden tapahtuminen?
Toimintamme peruslähtökohtana on varautuminen erilaisiin häiriöihin sekä onnettomuuksien estäminen. Tätä varten jokainen laitosyksikkömme on varustettu moninkertaisin turvajärjestelmin, jotka ovat toisistaan riippumattomia, erotettuja ja eri tavoin toimivia. Suunnitteluperusteena on, että kaikkia turvallisuusjärjestelmiä ei menetetä samasta syystä.

Seuraamme maailmalla tapahtuvia tilanteita, ja käymme läpi tarvittaessa omat turvajärjestelmämme sekä suomalaisten että kansainvälisten asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, kehitämme omia laitosyksiköitämme ja toimintatapojamme entistäkin paremman turvallisuuden takaamiseksi.

Miten Olkiluodossa on varmistettu sähkönsaanti turvallisuusjärjestelmille?
Laitoksemme turvallisuusjärjestelmien sähkönsaanti on varmistettu monin tavoin siten, että sähköjärjestelmät ovat toisistaan erillään ja eri paikoissa.

Normaalissa käyttötilanteessa sähkönsyöttö saadaan laitosyksikön omalta päägeneraattorilta.

  • Jos laitosyksikön päägeneraattori ei ole käytettävissä, sähköä saadaan joko toiselta laitosyksiköltä tai valtakunnan joko 400 kV tai 110 kV verkoista.
  • Molemmilla käyvillä laitosyksiköillä on neljä dieselgeneraattoria, jotka käynnistyvät automaattisesti sähkönmenetystilanteessa.
  • Dieselgeneraattoreilta on mahdollisuus syöttää OL1- ja OL2-laitosyksiköiden välisen yhteyden kautta sähköä myös toiselle laitosyksikölle.
  • Olkiluodossa olevalta varavoimalaitokselta (kaasuturbiinilaitos) voidaan sähköä syöttää molemmille laitosyksiköille joko maakaapeliyhteyksien tai 110 kV sähköaseman kautta.
  • Akustoilta akkuvarmennetuille järjestelmille.
  • Lisäksi erityisjärjestelyin on mahdollista saada sähköä Paneliankosken Voiman 20 kV:n verkosta.
  • Lisäksi erityisjärjestelyin on mahdollista saada sähköä suoraan Harjavallan vesivoimalaitokselta.
  • OL3 tulee saamaan omat kuusi dieselgeneraattoria ja se tulee liittymään samaan sähkönsyöttörinkiin nykyisten laitosyksiköiden kanssa.


Onko Olkiluodon voimalaitoksella ollut jotakin turvallisuuspuutteita, kun on pitänyt tehdä erillinen selvitys turvallisuustilanteesta?
Olkiluodon voimalaitoksella ei ole turvallisuuspuutteita, vaan kyse on siitä että TVO osallistuu meneillään olevaan turvallisuusselvitykseen kaikkien muiden Euroopan ydinvoimalaitosten tavoin. TVO haluaakin korostaa omaa proaktiivista tapaansa kehittää Olkiluodon ydinvoimalaitoksen turvallisuutta, ja tästä syystä olla aktiivisesti mukana kaikessa työssä mitä tehdään turvallisuuden parantamiseksi.

Mitä TVO nyt tekee parantaakseen laitosyksiköidensä turvallisuutta?
OL1 ja OL2 -reaktorirakennusten vedensaannin varmistusta tullaan entisestään parantamaan sellaisen tilanteen varalta, jossa kiinteiden turvallisuusjärjestelmien kautta tapahtuva veden saanti estyisi. TVO parantaa sekä reaktorirakennuksen polttoainealtaisiin että reaktoripaineastiaan tapahtuvaa sähköstä riippumatonta veden syöttöä palovesijärjestelmän kautta.

Tämän lisäksi TVO tarkastelee, suunnittelee tai tekee parhaillaan seuraavia laitosparannuksia OL1 ja OL2 -laitosyksiköiden osalta:

  • laitosyksiköiden akkuvarmennettujen järjestelmien latausmahdollisuuksien parantaminen entisestään pitkään jatkuvien sähkökatkojen varalle.
  • parannetaan laitosyksiköiden riippumattomuutta merivesijäähdytyksestä.
  • laitoksen ulkoalueen pihaviemäröinnin mittava parantaminen rankkojen ja pitkäkestoisten sateiden varalta.
  • käytetyn polttoaineen välivaraston turvallisuusparannukset ja laajennustyö.
  • parannetaan automaatiokaapistojen maanjäristyskestoa järjestelmien tuentoja lisäämällä.
  • öljyntorjuntakaluston asentaminen Olkiluodon rannoille ja edustalle.
  • lisätään liikuteltavan turvallisuuskaluston kuten dieselkäyttöisten pumppujen ja aggregaattien määrää laitosalueella.


Edellä mainittujen parannusten lista on pitkä, joten miksi keksitte nämä asiat vasta nyt?
TVO parantaa laitosyksiköidensä turvallisuutta ensisijaisesti omaehtoisesti, ja turvallisuusselvityksessä TVO:n esille nostamat parannukset ovat osa tätä omaehtoista kehittämistä. Yksittäisten laitosparannusten osalta on todettava, että nämä ovat asioita, joita TVO tarkastelee pitkäjänteisesti ja jatkuvan parantamisen ajatusta toteuttaen. Myös monien yksittäisten asioiden vaikutusta kokonaisuuteen on mietittävä perusteellisesti ja parannukset vaativat aina merkittävän selvitystyön. Yleisenä periaatteena on se, että turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri on yhtiön tärkein avaintekijä, ja sen ehdoilla edetään kaikissa asioissa. Mutta asioita valmistellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti.

OL1 ja OL2 ovat jo vanhoja laitoksia. Voivatko ne olla enää turvallisia?
TVO on onnistuneesti vaalinut jatkuvan parantamisen kulttuuria jo vuosikymmenet. Niin kauan kuin tästä ei luovuta, voimme sanoa laitostemme olevan hyvässä kunnossa ja uuden veroisia. Periaatteena on se, että laitosyksiköillä on aina edessään 40 vuoden käyttöikä teknisesti tarkastelleen. Myös jatkuva turvallisuusominaisuuksien parantaminen kuuluu TVO:n toimintakulttuuriin. Tästä esimerkkinä voimme todeta aiemmin tehdyt vakavien onnettomuuksien hallintaan tehdyt laitosparannukset sekä tänä vuonna valmiiksi saatu merkittävä 160 miljoonaa euroa kustantanut laitosparannus, jolla pidennetään OL1 ja OL2 -yksiköiden käyttöikää.

Onko TVO:lla ongelmia reaktorirakennuksissa olevien polttoainealtaiden kanssa?
Pääosa käytetystä polttoaineesta säilytetään käytetyn polttoaineen välivarastossa. Käytetyn polttoaineen välivarastossa ei ole tunnistettu turvallisuuspuutteita. Varastoaltaiden vesiresurssit ovat niin mittavat, ettei onnettomuustilanteesta johtunut sähkönsyötön tai jäähdytyksen menetys aiheuttaisi välitöntä vaaratilannetta vielä viikkoihin.

Käytetyn polttoaineen varastolla on parhaillaan käynnissä suunnitelman mukainen turvallisuusparannus- ja laajennustyö, ja lisäksi varastolle tehdään kokonaisvaltaisen todennäköisyysperusteinen turvallisuusanalyysi vuoden 2013 loppuun mennessä. Tällaista turvallisuusanalyysia ei ole aiemmin vaadittu käytetyn polttoaineen varastoilta yleisesti maailmalla, mutta TVO tekee analyysin etupainotteisesti varautuen tuleviin viranomaisvaatimuksiin.

OL3:n kehutaan olevan lentokoneen törmäyksen kestävä. Mikä on tilanne OL1 ja OL2 kohdalla?
OL1 ja OL2 -laitosyksiköillä on tehty analyysi koskien muun muassa tätä törmäyskestävyyttä. Näissä analyyseissä rakennukset on todettu hyvin vahvoiksi, mutta yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi mahdollisen törmäävän esineen suuruudesta ei ole tarkoituksenmukaista antaa. Kyse on turvallisuusasiasta.

Kuitenkaan laitosyksiköiden alkuperäisiin suunnitteluperusteisiin tämä vaatimus ei ole kuulunut, eli asiaa koskevissa analyyseissä on kyse siitä, miten vahvaksi esimerkiksi aiemmin tehdyt teräsbetonirakenteet arvioidaan.

Käyttääkö TVO merivettä laitosyksiköiden jäähdyttämiseen mahdollisessa onnettomuustilanteessa?
Olkiluodossa on käytettävissä paikalle varastoitua makeaa vettä, jonka avulla laitoksia ja käytettyä polttoainetta voidaan jäähdyttää useita viikkoja. Näin ollen meriveden käyttöön ei ole lähtökohtaisesti tarvetta.

EU-komissio on lehtitietojen mukaan julkaisemassa raportin, jonka mukaan turvallisuusongelmia on lähes kaikissa EU-alueen ydinvoimalaitoksissa. Mitä mieltä olette tästä?
Stressitestit tehtiin siksi, että voimaloiden toimintavarmuutta haluttiin testata luonnon ääriolosuhteiden varalta. Stressitestien loppuraportin koonnut asiantuntijaryhmä on todennut, että Olkiluodossa ei ole mitään yllättäviä turvallisuuspuutteita tai ennen huomioimattomia kehitystarpeita. Olemme vuosien varrella useasti parantaneet laitoksen turvallisuutta, ja meillä on valmiit suunnitelmat kehitystoimenpiteistä lähivuosille.

Komission raportissa todetaan, että Olkiluodossa on sähkönmenetystilanteen jälkeen alle tunti aikaa käynnistää turvajärjestelmät ja estää vakava sydänvaurio. Mitä mieltä olette tästä?
Kyseessä on asia joka on tiedostettu ja raportoitu stressitestien yhteydessä. Olkiluodossa on moninkertaiset sähkölähteet reaktorin ja polttoainealtaiden jäähdyttämiseksi ja vakavan onnettomuuden estämiseksi. Nyt on suunnitteilla lisäksi järjestelmä, jonka avulla jälkijäähdytys voidaan hoitaa ilman sähköjärjestelmiä.

Miksi asia nousee esiin vasta nyt ja mitä TVO on tehnyt tämän asian hyväksi?
Olkiluodon voimalaitoksen sähkönsaantia on parannettu jatkuvasti ja laitosyksiköt ovat kehittyneet ajan kuluessa paljon. Alun perin ulkoisen sähkön menetyksen varalle oli dieselit, 1980-luvulla tehtiin kytkentämahdollisuus Harjavallan vesivoimalaitoksesta, 1990-luvulla lisättiin laitosten väliset sähkönsyötöt, 2000-luvulla rakennettiin kaasuturbiinivoimalaitos Olkiluotoon ja nyt 2010-luvulla suunnitellaan ja toteutetaan ulkoisesta sähkönsyötöstä riippumaton varasähkönsyöttöä.

Raportin mukaan Euroopassa on kymmenen reaktoria, joille ei ole asennettu riittävää maanjäristyksiä varten tehtyä hälytysjärjestelmää. Millaisiin maanjäristyksiin Olkiluodossa on varauduttu?
Suomi on seismisesti rauhallista aluetta. Itämeren syvyys ei riitä tsunamin synnyttämiseen. Alun perin Olkiluoto 1 ja 2 -laitosyksiköitä ei ole suunniteltu maanjäristyskestoisiksi. Maanjäristysanalyysi ja muutostyöt laitosyksiköiden maanjäristyskestoisuuden lisäämiseksi tehtiin noin 15 vuotta sitten. Maanjäristystodennäköisyyttä on arvioitu alueen seismisen historian, mannerlaattoihin suhteutetun sijainnin sekä geologisen tietämyksen perusteella.

Analyysien perusteella tehtyjen muutosten jälkeen laitosyksiköt kestävät Olkiluodossa maanjäristyksen, jonka esiintymistodennäköisyys Olkiluodossa on luokkaa yksi 100 000 vuodessa.

Entä veden nousu ja tulvat?
Itämereltä ei ole tunnistettu sellaisia ilmiöitä, jotka voisivat saada aikaan Olkiluodon suunnitteluperusteet ylittävän vedenpinnan nousun. Laitoksen turvajärjestelmät on rakennettu siten, että vesi Olkiluodossa voi nousta nykyiseltä tasolta noin neljä metriä. Laitosalueella saa vesi nousta maanpinnan tasolle, joka on noin neljä metriä merenpinnan yläpuolella.

(Raumalla merenpinnan korkeutta on mitattu vuodesta 1933 lähtien. Tuona aikana korkein mitattu merenpinnan korkeuden nousu oli tammikuussa 2007, jolloin pinta nousi 123 senttiä.)