SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ

Voiko jäähdytysvesikanavan poistopuolella uida?
Uiminen poistopuolella on turvallisuussyistä kielletty jäähdytysveden voimakkaan virtauksen vuoksi. Voimalaitoksen jäähdytysveden mukanaan tuoma lämpö ei mitenkään vaaranna merialueella uivan ihmisen terveyttä. 

Voiko jäähdytysveden purkualueelta pyydettyjä kaloja syödä?
Voi. Jäähdytysveden lämpö ei vaikuta kaloihin mitenkään. 

Voiko voimalaitoksen lähialueella kasvavia marjoja syödä?
Voi. Olkiluodossa kasvatetaan muun muassa viinirypäleitä lämmennyttä jäähdytysvettä hyödyntäen.

Löytyykö laitoksen lähettyviltä harvinaisia eläinlajeja?
Lintuharrastajat havaitsevat joskus harvinaisiakin lintulajeja Olkiluodon jäähdytysvesien purkualueella. Saarella esiintyy harvinainen perhoslaji, Pikkuapollo. Muuten Olkiluodon luontoympäristö edustaa normaalia Länsi-Suomen eläin- ja kasvilajistoa.


Onko jäähdytysvedessä säteilyä?
Jäähdytykseen käytettävä merivesi ei ole kosketuksissa prosessiveden kanssa eikä muutu radioaktiiviseksi turbiinilauhduttimen läpi kulkiessaan. 

Laitos kuitenkin päästää radioaktiivisia aineita mereen. Mistä se sitten tulee?
Jäterakennuksessa käsitellään mm. laitoksen pesulan jätevesiä. Niissä on pieniä määriä radioaktiivisia aineita. Puhdistuksen jälkeen vesi pumpataan jäähdytysveden purkupuolen kanavaan. 

Liukeneeko säteily veteen?
Säteily ei liukene veteen. Liukeneminen on kemiallinen ilmiö eikä liity säteilyyn. Itse asiassa vesi on erinomainen säteilyn pysäyttäjä.  

Säteileekö ydinvoimalaitoksen ympäristössä enemmän kuin muualla luonnossa?
Ei, esimerkiksi Olkiluodon vierailukeskuksessa säteilymäärä on normaalin taustasäteilyn tasolla. 

Tarkkaillaanko voimalaitosalueen ja sen ympäristön säteilytasoja?
Lähimmät jatkuvatoimiset säteilymittauspisteet ovat laitosalueella, ja kauimmaiset Rauman kaupungissa, noin 15 km:n päässä laitosyksiköistä. 

Voiko voimalaitoksella työskennellä ilman säteilysuojia?
Useimmissa paikoissa voi, muttei kaikkialla. Säteilysuojausta, esimerkiksi komponenttien peittämistä lyijymatoilla, tarvitaan vuosihuoltotöissä - harvoin käynnin aikana. Suojauksen tarve todetaan säteilymittauksin ennen töiden aloittamista. 

Kun työntekijät työskentelevät säteilevällä alueella, tarttuuko heihin säteilyä, jonka he kotona tartuttavat perheenjäseniinkin?
Säteily ei tartu eikä tee ihmistä “aktiiviseksi“. Jotta mahdolliset radioaktiiviset likahippuset eivät kulkeutuisi työntekijöiden mukana kotiin, jokainen työntekijä poistuu valvonta-alueelta henkilömonitorin kautta. Henkilömonitori tarkistaa, ettei iholle tai vaatteisiin ole tarttunut radioaktiivista ainetta. 

Paljonko ydinvoimalan työntekijät saavat ylimääräistä säteilyä?
Keskimäärin 1-2 mSv/a (millisievertiä vuodessa). Suurin sallittu työntekijöiden vuosiannos on 50 mSv kuitenkin niin, ettei viiden vuoden aikana yhteensä saatu annos ylitä 100 mSv. Käytännössä suurimmatkin säteilyannokset ovat olleet reilusti näitä pienempiä sekä Olkiluodossa että Loviisassa. Suomalaiset saavat vuosittain keskimäärin 3,7 mSv:n suuruisen säteilyannoksen. Ylivoimaisesti suurin osa annoksesta on peräisin luonnollisista lähteistä. Maaperästä ja rakennusmateriaaleista vapautuva radon-kaasu aiheuttaa annoksesta yksinään jo 2 mSv. Henkilöstön saamista säteilyannoksista raportoidaan muun muassa yhtiön yhteiskuntavastuuraportissa.

Onko ydinvoimalaitostyöntekijöillä säteilylomaa ja maksetaanko heille säteilylisää?
Ei ole säteilylomaa, ja säteilylisää ei myöskään makseta.

Onko ydinvoimalaitoksen työntekijöiden lapsissa havaittu vaurioita, jotka olisivat peräisin säteilystä?
Tällaista ei ole havaittu. Pääsääntöisesti naiset eivät työskentele valvonta-alueella raskauden aikana.

Seurataanko henkilökunnan saamia säteilyannoksia? Jos, niin miten? Entä vuosihuoltohenkilöstön?
Kaikkien valvonta-alueella työskentelevien säteilyannoksia seurataan henkilökohtaisilla annosmittareilla.