Palo sammuu vaahtonesteellä

20.5.2013

​- TVO:lle hankittu vaahtonestelaitteisto on tiettävästi ensimmäinen, joka on asennettu perävaunuun eikä kiinteästi sammutusautoon. Nyt voimme kevytpelastusauton avulla kuljettaa laitteiston omana yksikkönään palopaikalle, joten toiminnallisesti ajoneuvot eivät ole enää sidoksissa toisiinsa, kertoo paloesimies Erik Viljanen.

- Tämän uuden laitteiston etuna on myös se, että nyt voidaan kytkeä useampia letkuja peräkkäin. Perävaunussa on kaikki, mitä palon sammuttamisessa tarvitaan. Ainoastaan vesi hankitaan esimerkiksi laitosalueen palovesiverkostosta, jatkaa palomieskalustonhoitaja Ari Nurmi.

Perävaunun katolla on myös vesitykki, josta veden lisäksi saadaan myös vaahtoa ulos. Vesitykkiä voidaan käyttää mm. sammutustehtävissä suojauksena, kun halutaan laskea palavan kohteen lämpötilaa, ja päästään siten lähemmäksi itse sammutettavaa kohdetta.
Vaahtonesteperavaunu.jpg
35 000 litraa vaahtoa 15 minuutissa
Vaahtonesteperävaunussa olevassa säiliössä on tuhat litraa sinivihreää geelimäistä EcoPool-vaahtonestettä.
Perävaunun kokonaispaino on 2 600 kiloa, josta itse nesteen paino 1 000 kiloa.

Vaahtonesteen laatua tarkkaillaan säännöllisin välein otettavilla näytteillä ja tarvittaessa se vaihdetaan. Nesteen vanhentumisaika on noin kymmenen vuotta.

Sähköä ei vaahdon levittämiseen tarvita, sillä voimalaitoksen palovesiverkostosta otettavan veden paine riittää pyörittämään vaahtonestelaitteiston pumppua. Varsinainen vaahto syntyy, kun ulos tulevaan veteen ja vaahtonesteeseen sekoittuu ilmaa. Kolmen prosentin vaahtonestepitoisuudella vaahtoa syntyy noin 35 000 litraa. Jos aine pääsee jostain syystä sammutustilanteessa loppumaan, voidaan laitteisto tankata irtokannuissa tai tynnyreissä olevalla vaahtonesteellä.

Mikä vaikuttaa vaahdon pitoisuuteen?
- Vaahtonesteen pitoisuus riippuu sammutettavasta materiaalista, selvittää Erik Viljanen. – Vaahtonestelaitteiston säätöasteikko on 0,3:sta kolmeen prosenttiin. Esimerkiksi 0,3 prosentin pitoisuus on niin sanottua märkävettä, jota tarvitaan mm. maastopalojen sammuttamisessa. Jotta vesi saataisi imeytymään esimerkiksi sammaleeseen, on veden pintajännitys saatava laskemaan. Öljypaloissa vaahtonesteen pitoisuus on kolmen prosentin luokkaa. Tuolloin palavan nesteen pinnalle muodostuu happea läpäisemätön kalvo, ja palo saadaan tukahdutettua, kertoo Ari Nurmi. - EcoPool-vaahtoneste on biologisesti hajoavaa proteiinivaahtoa, joten siitä ei jää luontoon mitään jäämiä, painottaa Viljanen.