Työskentely entistäkin turvallisemmaksi

11.8.2014

​TVO:lla on turvallisuuskulttuurin itsearviointia tehty jo useana vuonna. Arvioinnin pohjalta on kehitetty erilaisia toiminnan kehittämisen työkaluja, joista nyt kenttähavainnointi on otettu laajalti TVO:n organisaatioiden käyttöön.

Menetelmänä kenttähavainnointi lanseerattiin laajemmin viime syksyn ja talven aikana. Aikaisemmin se on ollut käytössä tuotanto-osastolla, mutta nyt toimintamalli laajeni koskemaan kaikkia teknisiä organisaatioita. Käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso, mitä kenttähavainnointi tarkoittaa?

– Vaikka suomalaisten ammattimoraali ja osaaminen ovatkin jo korkealla tasolla, kenttähavainnointi päätettiin ottaa mukaan työkalupakkiin. Sen avulla voidaan lisätä hyvien käytäntöjen jakamista, ehkäistä inhimillisiä virheitä ja parantaa mahdollisia epäkohtia. Kenttähavainnoin tarkoituksena ei ole auditoida vaan yhdessä parantaa toimintaa. Mitä useammat silmät, sitä paremmat ovat mahdollisuudet riskitilanteiden havaitsemiseen ja toimintamme turvallisuustason varmistamiseen.

Vastaavanlainen havainnointitapa on käytössä muun muassa Ruotsissa Forsmarkin ydinvoimalaitoksella.

– Jatkossa voimme vertailla heidän kanssaan kokemuksia havainnointikäytännön toimivuudesta. Saamme varmasti sitä kautta myös vinkkejä toimintatavan kehittämiseen. Lisäksi esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa on sama malli käytössä, joten sieltäkin saadaan käyttökokemuksia.

Keskustelemalla hyvään tulokseen

Kenttähavainnoinnissa vieraillaan ennalta sovitussa kohteessa ja tehdään havaintoja TVO:n odotuksiin ja ohjeisiin peilaten.

 – Havainnoinnin jälkeen on erittäin tärkeää keskustella asianomaisten kanssa. Näin asiat käsitellään oikein. Meidän pitää yhteisesti nähdä, että havainnoinnin päätavoitteina on kehittää ja arvostaa hyviä toimintatapoja ja asenteita, muistuttaa työn vaatimusten merkityksestä sekä helpottaa työn tekemistä henkilöstön ammattitaitoa hyödyntäen, Paaso toteaa.

Paaso_Nina.jpgKenttähavainnointiin kuuluu neljä päävaihetta, jotka ovat valmistautuminen, seurannan toteutus, faktojen tarkistus sekä raportointi. Erityisen tärkeää on valmistautuminen, sillä ilman sitä havaintojen tekeminen ei ole mielekästä.

 – Itsellä pitää olla tieto havainnoitavista asioista. Myös oppia pitää ottaa hyväksi havaituista toimintatavoista.

Havainnoinnista turvallisuuden paranemiseen

Havainnot kirjataan tietojärjestelmään, jossa erillinen aiheeseen perehtynyt työryhmä analysoi niitä, etsii samanlaisia toimintamalleja tai parannuskohteita.

Havainnoinnin jälkeen kirjaaja käsittelee kehitys- ja parannuskohteet sekä mahdolliset hyvät käytännöt vastuuorganisaation kanssa, joka on velvollinen joko korjaamaan puutteen tai vastaavasti nostamaan hyvät toimintatavat paremmin näkyville.

Paason mukaan sekä havainnoijat että havainnointien kohteena olevat ihmiset ovat ottaneet toimintatavan positiivisesti vastaan.

– On hienoa nähdä, että tämä toimintamalli on otettu hyvin mukaan arjen pyöritykseen. Kuitenkin pitää muistaa, että vaikka luomme ja kehitämme uutta havainnointijärjestelmää, se ei poissulje jokaisen velvollisuutta puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Näin toimien luomme toisillemme turvalliset työskentelyolosuhteet, Paaso kiteyttää.

 

 

Nina Paasolla on kädessään esite TVO:n odotuksista hyvälle toiminnalle.