​Salamalta suojaudutaan myös Olkiluodossa

23.4.2014

​Salamointi, ukkosen jylinä ja rankkasade ovat monelle tuttuja kesän jännityksen kohteita. Osuuko salama lähelle ja aiheuttaako se tuhoa?

Ilmatieteenlaitoksen mukaan ukkoskausi Suomessa kestää normaalisti toukokuusta syyskuuhun. Tuona aikana ukkospäiviä on AH.jpgkaiken kaikkiaan noin 100. Paikallisesti tietyllä aikavälillä havaittujen ukkospäivien määrä on keskimäärin noin 12.

Laitosyksiköt salamalta turvaan

Vaikka ukkospäiviä Olkiluodossa on vain 12, on ukonilmoihin ja salamointiin varauduttu. TVO:n sähkötekniikkatoimiston projekti-insinööri Antero Hietikko, miten laitosyksiköt on suojattu salaman iskuilta?

– Mikäli salama iskee, on erilaisilla toimenpiteillä varmistettu salamavirralle mahdollisimman suora reitti maahan. Näin salamasta johtuvat mekaaniset tai sähköiset vaikutukset eivät vaaranna ihmisten henkeä eivätkä riko laitteita tai rakenteita.

Laitosyksiköiden salamasuojaus koostuu ulkoisesta ja sisäisestä järjestelmästä. Ulkoiseen kuuluvat salaman vastaanottorakenteet, katto- ja alastulojohtimet sekä maadoitukset. Sisäisessä suojauksessa pyritään välttämään muun muassa salaman aiheuttamaa kipinöintiä ja salamavirran aiheuttamia vaaratilanteita erilaisilla eristyksillä, metallirakenteiden yhdistämisellä tai turvaväleillä. Lisäksi ylijännitesuojauksella rajoitetaan laitosyksiköihin pääseviä jännitepiikkejä.

Laitosyksiköiden eri rakennuksiin on muodostettu passiivinen suojavyöhyke, niin sanottu Faradayn häkki. Alastulojohtimina on käytetty teräspeltejä, joita on tasaisin välein ylhäältä alas. Myös ulkoseinien profiilipellit ja seinien betoniraudoitukset toimivat alastulojohtimina. Lisäksi reaktorirakennuksen ilmanvaihtopiippu on varustettu johdotuksilla.

Maadoituselektrodeina Olkiluodossa on käytetty rengaselektrodeja, jotka kiertävät rakennusten ympärillä. Rengaselektrodeja on täydennetty rakennusten alle vedetyillä kuparijohtimilla. Kuparijohtimia on vedetty tietyin välein rakennusten alle ja ne on sijoitettu syviin halkeamiin pohjavesitason alapuolelle. Näin on saavutettu maaperä, jolla on alhaisempi ominaisvastus. Kaikki rakennusten ympärillä olevat rengaselektrodit on yhdistetty toisiinsa. Lisäksi tulo- ja poistokanavien suulle on asennettu kupariset merielektrodit.

Salamaniskuista ei ole ollut vuosien saatossa merkittävää haittaa. Rakennusten salamasuojausta on parannettu aika ajoin ja se täyttää voimassa olevat standardit.

Salamalta suojaan myös kotona

Kotioloissa salamaniskuilta kannattaa myös suojautua. Normaalit ukonilmalla tehtävät toimenpiteet, kuten sähkölaitteiden kytkeminen irti verkosta tai suojautuminen sisätiloihin yleensä riittävät. Kuitenkin, jos halutaan lisätä rakennusten salamasuojausta, voidaan peltikatto esimerkiksi maadoittaa tai mikäli katto ei ole metallia, lisätä katon harjalle maadoitetut metallijohtimet. Metallista sadekourua voi myös käyttää kattojohtimena. Myös antennit ja metallitikkaat kannattaa yhdistää peltikattoon, katto- tai alastulojohtimeen.

– Uudisrakennuksissa voidaan jo suunnitteluvaiheessa huomioida salamasuojauksen vaatimukset. Tällöin yleensä tehdään erillisen maadoitusjärjestelmän suunnitelma. Myös vanhaan rakennukseen salamasuojausjärjestelmän rakentaminen on mahdollista, vaikkakin tietysti se on jälkikäteen hieman hankalampaa, Hietikko summaa.
salamasuojaus.jpg
Laitosyksikön katolle on asennettu ukkosenjohdattimia tasaisin välein.

Lähteet: Ilmatieteenlaitos ja TUKES