IAEA:n Pekka Pyy: Turvallisesti toimiva laitos käytettävissä pitkään

1.8.2017

​YK:n alaisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan lähes joka viides maailman toiminnassa oleva ydinvoimalaitos on ainakin 40-vuotias eli jatkaa toimintaansa alun perin suunnitellun käyttöiän jälkeen. Järjestössä työskentelevän vanhemman asiantuntijan Pekka Pyyn mukaan käyttöiän pitenemiseen vaikuttavat teknisten ratkaisujen lisäksi yhä enemmän laitosorganisaatioiden hallinta ja johtamistaidot.
– Tällä hetkellä maailmassa on yhteensä 449 toiminnassa olevaa laitosta. Ikääntyvien laitosten osuus on yllättävän suuri, sillä peräti 81 on ylittänyt 40 ikävuoden rajan. Yli 30-vuotiaita laitoksia on 273 ja yli 25-vuotiaita 333. Asia on nyt paljon tapetilla, ja tilastojen perusteella syystä. Tiedämme, että yli sata laitosta on tavalla tai toisella jatkamassa käyttöikäänsä, joka alkuperäisten suunnitelmien mukaan on 30–40 vuotta. Globaalisti joidenkin kohdalla suunnitellaan jo yli 60, jopa 100 vuoden käyttöikää.

PekkaPyy-01_web.jpg

Minkälaiset edellytykset ikääntyvillä laitoksilla on jatkaa toimintaansa?

– Miksi toimiva laitos pitäisi sulkea, jos se toimii hyvin, turvallisesti, ympäristöystävällisesti ja tuottaa kassavirtaa? Jos teknistä elinikää on vielä jäljellä ja laitoksella pystytään tuottamaan sähköä järkevään hintaan, monitahoisen tutkimuksen avulla on selvitettävissä esimerkiksi se, minkälaisia uudistuksia toiminnan turvallinen jatkaminen edellyttää. Monissa maissa, kuten Suomessa panostetaan vahvasti turvallisuuden ja käytettävyyden tutkimukseen.

– Käyttöikää pidennetään toimivan tekniikan takia. Vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty paljon töitä uusille ydinvoimahankkeille suotuisan ympäristön eteen, teollisuus mietti uusien rakennushankkeiden taloudellisuutta. Ydinvoiman uudisrakentamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joten siksi toiminnassa olevia laitoksia yritetään käyttää niin pitkään kuin mahdollista.

Onko suomalaisissa vuosihuolloissa jotain muista poikkeavaa?

– Suomessa tehdyt vuosihuollot ovat globaalissa vertailussa lyhyitä. Nopeus ei kuitenkaan ole itseisarvo. Erot vuosihuoltojen toteutuksessa voivat esimerkiksi johtua eri teknologioista, energiantarpeesta, lainsäädännöstä, viranomaisvaatimuksista tai esimerkiksi siitä, miten toimittajat ja varaosat ovat käytettävissä.

Mitä laitosten jatkuva kehittäminen edellyttää?

– Johtamisen merkitys ja erityisesti ihmisten inspiroiminen ovat yhä tärkeämmässä – tai sanoisin, että tärkeimmässä – roolissa kehittämisen kannalta. Vaikka toiminnalle olisi asetettu hyvät tavoitteet, tarkat suunnitelmat ja hallintajärjestelmät tavoitteiden saavuttamiseksi, ihmisiä on aina myös johdettava.

Kuva: IAEA