STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana: Laitosten käyttöikää voidaan pidentää turvallisesti

20.7.2017

​Ydinvoimalaitosten toimintaa pyritään jatkamaan alun perin suunniteltua käyttöikää pidempään paitsi Suomessa myös muualla maailmalla. Laitosten ikääntyminen tuo kuitenkin mukanaan uudenlaisia tehtäviä sekä luvanhaltijalle että sitä valvovalle viranomaiselle, sanoo STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana.
Yhdysvalloissa harkitaan laitosten luvittamista aina 80 ikävuoteen saakka.

– Euroopassa suuntausta on seurattu ihmetyksellä, sillä tämänhetkisen tiedon mukaan laitosten käyttö on taloudellisesti ja turvallisuusteknisesti perusteltua 50–60 ikävuoteen saakka, sanoo Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana.

Yleiseurooppalaiseen ikähaarukkaan sijoittuvat myös suomalaiset ydinvoimalat. Loviisan 1- ja 2-laitosten voimassa olevat käyttöluvat ulottuvat vuosiin 2027 ja 2030, jolloin laitokset täyttävät 50 vuotta. Olkiluodon 1- ja 2-laitoksille haettava uusi 20 vuoden käyttölupa nostaisi laitosten iän 60 vuoteen.

Ytimekas_Tiippana_web.jpg


”Tutkimuksen merkitys korostunut”

Oman arvioinnin ja valvonnan tueksi teetetään nykyään kansainvälisiä vertaisarviointeja ikääntymisestä johtuvien ilmiöiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi.

Olkiluodossa tästä esimerkkeinä ovat syksyllä toteutettu kansainvälisen ydinenergiajärjestön WANO:n vertaisarviointi ja maaliskuussa tehty kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n koordinoima OSART-vertaisarviointi.

Tiippanan mukaan myös tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys on korostunut.

– Uudet tekniikat antavat lisämahdollisuuksia esimerkiksi betoni- ja teräsrakenteiden kunnon arvioimiseen.

Järjestelmien tekninen vanhentuminen työllistää yhä useammin voimayhtiöitä ja viranomaisia.

– Kun analogisia automaatiojärjestelmiä on uusittu digitaalisiksi, niiden elinkaaret ovat osoittautuneet lyhyemmiksi. Siksi järjestelmiä on uusittava aiempaa useammin.

Ikääntymiseen liittyy myös organisatorinen näkökulma: kun laitoksia ajetaan pitkään, ymmärrys laitteiden ja rakenteiden kunnosta ei välttämättä siirry uusien sukupolvien tietoon.

– Alalla kyllä osataan kerätä tietoa – erityisesti Suomessa – mutta sen hyödyntäminen ei ole vielä riittävää, eikä esimerkiksi digitalisaation luomia mahdollisuuksia ole vielä selvitetty kovinkaan paljon.

Hyvä maine maailmalla

Tiippanan mukaan suomalaisella ydinvoimaosaamisella on hyvä maine maailmalla.

– Ylpistyä ei silti saa, koska se on tällä alalla erityisen vaarallista. Ydinvoimaosaaminen on kuin huippu-urheilua, jossa on jatkuvasti pidettävä huolta kunnostaan. Muuten se romahtaa.

Tiippana on huolissaan työkulttuurin muutoksesta, jossa nuoremmat sukupolvet suosivat pätkätöitä eivätkä halua sitoutua pitkäksi aikaa samaan organisaatioon. Tilanne luo alalle uuden riskin.

– Alan kokonaisvaltainen osaaminen ja ydinturvallisuuden ymmärtäminen voivat olla vaarassa, ellei osaamisen hallitsemiseksi keksitä uusia keinoja, hän enteilee.

Käyttölupa vaatii jatkuvaa parantamista

Tiippanan mukaan määräaikaiset käyttöluvat edellyttävät laitoksilta jatkuvaa osaamisen kehittämistä sekä turvallisuuden parantamista, mittaamista ja tutkimista.

– Käyttölupia uusittaessa osaaminen ja laitoksen turvallisuus on osoitettava
kymmenen vuoden välein. Prosessi on yhtä iso kuin uutta käyttölupaa haettaessa, Tiippana huomauttaa.

Osaamisen ylläpidon ja kehittämisen kannalta myös tehonkorotukset ja laitosuudistukset ovat erittäin tärkeitä hankkeita. Suomalaiset käyttöorganisaatiot ovat huomattavasti
pienempiä kuin maailmalla yleisesti. Niissä saavutetaan Tiippanan mukaan silti käytön ja turvallisuuden suhteen hyviä tuloksia.

– Tämä kertoo turvallisuudesta ja oikeisiin asioihin keskittymisestä. Esimerkiksi TVO:n vuosihuollot ja niiden tehokas läpivienti lyhyessä ajassa on osoitus ainutlaatuisesta
osaamisesta.

Kuva: STUK