Teollisuuden Voima Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2015
29.2.2016
Verkkovuosikertomus 2015
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 (pdf)
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (pdf)
Vuosi 2015 lyhyesti
Energia-ala on keskellä isoa, nopeasti käynnistynyttä murrosta, joka saattaa kestää useita vuosia. Sähkömarkkinoiden ylikapasiteetti ja uusiutuvien tuotantomuotojen tukimekanismit ovat merkittävästi laskeneet sähkön markkinahintaa. Samaan aikaan ydinvoimaan kohdistuvat kustannukset ovat nousseet. Kehitys on johtanut kaiken perusvoiman, myös ydinvoiman tuotannon kannattavuuden heikkenemiseen.
Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähköntuotanto vuonna 2015 oli 14,26 TWh (miljardia kilowattituntia), eli noin 17 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä.
Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 275,7 (327,2) miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 14 405 (15 140) GWh. Liikevaihdon ja sähkön toimitusmäärän aleneminen johtui OL2:n generaattorin vikaantumisesta johtuneesta tuotantokatkoksesta sekä Meri-Porin hiilivoimalaitoksen alhaisemmasta sähkön toimituksesta. TVO toimii omakustannusperiaatteella (Mankala-periaate), joten sen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Kustannukset veloitetaan osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos on lähtökohtaisesti nolla. Toimintaperiaatteesta johtuen tulokseen perustuvia tunnuslukuja ei esitetä.
TVO varautuu Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiden vuoden 2018 käyttöluvan uusintaan tekemällä laitosmuutoshankkeita, jotka parantavat edelleen turvallisuutta mahdollisissa, mutta epätodennäköisissä onnettomuustilanteissa, joissa usean turvallisuusjärjestelmän toiminta menetettäisiin samanaikaisesti.
Olkiluoto 3 -projektissa saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun sekä käyttö- että turvallisuusautomaatiojärjestelmien tehdastestit valmistuivat. Laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Projektissa keskitytään seuraavaksi asennusten loppuunsaattamiseen ja järjestelmien testaukseen ja käyttöönottoon.
TVO:n yhtiökokous päätti kesäkuussa, ettei Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikölle haeta rakentamislupaa vuonna 2010 tehdyn periaatepäätöksen voimassaoloaikana. Periaatepäätös raukesi kesäkuun lopussa 2015.
Valtioneuvosto myönsi rakentamisluvan Posiva Oy:n Olkiluotoon suunnittelemalle käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle marraskuussa 2015.
TVO otti käyttöön uudenlaisen toimintamallin ja teki kustannustehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on 15 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt. Toimenpiteiden seurauksena TVO-konsernin henkilöstötyön määrä väheni noin sadalla henkilötyövuodella. Posiva Oy:n tukitoiminnot sekä osa turvallisuustoiminnosta (yhteensä 30 henkilöä) siirtyivät TVO:lle tammikuun alussa liikkeenluovutuksen yhteydessä. Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 749 (809) henkilöä. Posivan henkilöstömäärä oli 77 (117).
Toimintaympäristö
Energia-ala on keskellä isoa, nopeasti käynnistynyttä murrosta, joka saattaa kestää useita vuosia. Talouskasvun pysähtyminen on johtanut kysynnän laskuun. Sähkön tarjonta on puolestaan kasvanut, kun erilaiset tukimekanismit edesauttavat investointeja uusiutuvaan energiaan, eritoten tuulivoimaan. Tämän seurauksena sähkön markkinahinta on laskenut merkittävästi. Samaan aikaan ydinvoimaan kohdistuvat kustannukset ovat nousseet.
Kehitys on johtanut kaiken perusvoiman, myös ydinvoiman tuotannon kannattavuuden heikkenemiseen. Lyhyessä ajassa Suomesta on poistumassa noin 2 500 MW sähkötehoa. Ruotsissa voimayhtiöt ovat ilmoittaneet suunnittelevansa ydinvoimaloiden sulkemista ennen niiden teknisen käyttöiän loppua. Kehityksen seurauksena saattaa olla tehopula eritoten huippukulutuksen aikana.
Suomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2015 oli 82,5 terawattituntia (TWh). Kulutus väheni 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tuonnin osuus oli 19,8 prosenttia (16,3 TWh) kokonaiskulutuksesta. Ydinsähköä tuotettiin 22,3 terawattituntia ja sen osuus oli 27,1 prosenttia sähkön hankinnasta.
Eduskunta hyväksyi maaliskuussa lain säteilylain ja ydinenergialain muuttamisesta. Säteilyturvakeskuksen (STUK) toimivalta laajenee ja STUK valtuutetaan antamaan säteilyn käytön turvallisuutta koskevia sitovia määräyksiä. Ydinlaitoksen haltijalta kerättävää ydinturvallisuustutkimusmaksua ja jätehuoltovelvolliselta perittävää maksua korotetaan määräajaksi. TVO:n osalta maksut nousevat noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, vuosina 2016–2020.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma valmistui toukokuun lopussa. Hallitus haluaa korvata fossiilista tuontienergiaa ja saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet jo tämän vaalikauden aikana.
Euroopan komissio julkaisi alkuvuonna tiedonannon EU:n energiaunionista. Tiedonannossa nostetaan esiin ydinpolttoaineen hajautetun hankinnan merkitys toimitusvarmuuden kannalta. Heinäkuussa komissio antoi uuden, sähkömarkkinoita koskevan tiedonannon ja käynnisti tätä koskevan sidosryhmäkonsultaation. Komission lainsäädäntöaloitteita odotetaan vuoden 2016 aikana. Yksi merkittävimmistä päätökseen tulevista asioista on eurooppalaisen sähkömarkkinamallin uudistaminen, jossa keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden integrointi markkinoille ja investointien lisääminen jaksottaista tuotantoa tukevaan joustavaan sähköntuotantoon.
Euroopan komissio julkisti heinäkuussa ehdotuksen uudesta lainsäädännöstä päästökaupan uudistamiseksi. Komission pitkän tähtäimen tavoitteena on järjestelmän korjaaminen, jolloin päästökauppa voisi mahdollisesti toimia tulevaisuudessa ilmastotavoitteiden pääasiallisena ohjauskeinona.
Eduskunta hyväksyi lokakuussa lakiehdotuksen kiinteistöveron ylärajan korottamisesta. Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotetaan 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin vuodesta 2016 alkaen.
Euroopan komissio käynnisti marraskuussa konsultaation koskien Euratom-sopimuksen 41−44 artikloihin perustuvan ydinvoimainvestointien ilmoitusmenettelyn uudistamista. Nykyiset menettelysäännöt ovat komission mukaan hajanaiset ja ilmoituksen tekijän kannalta epäselvät.
Pariisissa solmittiin joulukuussa kansainvälisjuridisesti sitova ilmastosopimus, jonka myötä yli 190 maata on ilmoittanut aikovansa osallistua maailmanlaajuisiin päästövähennystalkoisiin. Sopijaosapuolten yhteinen tavoite on rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen ja pyrkiä kehittämään toimenpiteitä, joilla lämpötilan nousu rajataan alle 1.5 celsiusasteeseen. Maakohtaisia päästövähennystavoitteita ei pidetä sitovina, ja kukin maa saa päättää itselleen parhaiten sopivista keinoista päästöjen vähentämiseksi.
Keskeiset tapahtumat
TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotantovuosi 2015 oli hyvä. Olkiluoto 1 saavutti laitosyksikön historian toiseksi suurimman tuotantomäärän 7,40 TWh (miljardia kilowattituntia). Koko voimalaitoksen sähköntuotanto vuonna 2015 oli 14,26 TWh. Olkiluoto 2:n tuotantoa supisti helmikuussa tapahtunut laitosyksikön generaattorin vikaantuminen. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 92,7 prosenttia. Yhdessä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden kanssa TVO:n tuotanto oli 14,43 TWh. Olkiluodon tuottaman sähkön osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli noin 17 prosenttia.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuoden 2015 vuosihuollot toteutettiin 3.5.−5.6.2015. OL1:llä oli vuorossa polttoaineenvaihtoseisokki ja OL2:lla huoltoseisokki.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) vuoden 2013 lopulla julkaisemat uudet YVL-ohjeet (ydinturvallisuusohjeet) saatettiin voimaan Olkiluodon voimalaitoksella pääpiirteissään vuoden 2015 aikana. Olkiluodon käyvät laitosyksiköt täyttävät teknisesti uudet YVL-ohjeet hyvin.
Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Käyttöautomaation tehdastestit valmistuivat, ja järjestelmä siirrettiin Olkiluotoon elokuussa. Turvallisuusautomaatiojärjestelmien tehdastestit valmistuivat joulukuussa. Projektissa keskitytään seuraavaksi asennusten loppuunsaattamiseen sekä järjestelmien testaukseen ja käyttöönottoon. Laitostoimittajan mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2018 lopulla.
TVO ja laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortio päivittivät vaateittensa rahamäärät OL3-projektin viiveeseen liittyvässä välimiesmenettelyssä heinäkuussa. TVO:n päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä on noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti. Laitostoimittajan päivittämä rahamääräinen vaatimus oli kokonaisuudessaan noin 3,4 miljardia euroa. Vaatimus kattoi rakentamisajan tapahtumat vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti. TVO on todennut laitostoimittajan aiemmin toimittamat kanteet perusteettomiksi.
Laitostoimittaja päivitti helmikuussa 2016 vaatimuksensa OL3:n valmistumisen viivästymistä koskevassa välimiesmenettelyssä. Laitostoimittajan rahamääräinen vaatimus on nyt kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Tilikauden jälkeen tapahtuneista muutoksista välimiesmenettelyssä kerrotaan kohdassa Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen.
TVO:n yhtiökokous päätti kesäkuussa, ettei Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikölle haeta rakentamislupaa vuonna 2010 tehdyn periaatepäätöksen voimassaoloaikana. Periaatepäätös raukesi kesäkuun lopussa 2015.
Valtioneuvosto myönsi rakentamisluvan Posiva Oy:n Olkiluotoon suunnittelemalle käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle marraskuussa 2015.
TVO:n tammikuun alussa käynnistämät toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja kustannustehokkuuden parantamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut päättyivät helmikuun lopulla. Tavoitteena on 15 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt. Yhteistoimintaneuvotteluiden perusteella henkilöstö väheni 42 henkilöllä. Lisäksi henkilöstövähennyksiä toteutui erilaisten vapaaehtoisten järjestelyjen avulla siten, että kokonaismääräksi tuli noin 100 henkilötyövuotta.
Liiketoiminnan tulos
TVO toimii omakustannusperiaatteella (Mankala-periaate). TVO:n tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Kustannukset veloitetaan osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos on lähtökohtaisesti nolla. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen tulokseen perustuvia tunnuslukuja ei esitetä.
Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 275,7 (327,2) miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 14 405 (15 140) GWh. Sähkön alhaisempi toimitusmäärä osakkaille johtui pääosin OL2:n generaattorin vesivuodosta johtuneesta tuotantokatkoksesta, joka kesti vajaat kolme viikkoa helmikuussa sekä Meri-Porin alhaisemmasta sähkön toimituksesta edelliseen vuoteen verrattuna.
Konsernin tulos oli 4,6 (-0,7) miljoonaa euroa.
Rahoitus ja maksuvalmius
TVO:n rahoitustilanne on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti.
TVO:n pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen määrä, lukuun ottamatta osakkaille edelleen lainattua lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastolta, oli vuoden lopussa 3 987,5 (31.12.2014: 3 727,3) miljoonaa euroa, josta huonomman etuoikeuden omaavia osakaslainoja oli 479,3 (439,3) miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin vuoden aikana 600,0 (801,8) miljoonaa euroa, josta huonomman etuoikeuden omaavia osakaslainoja 100,0 (100,0) miljoonaa euroa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana 222,6 (580,0) miljoonaa euroa, josta huonomman etuoikeuden omaavia osakaslainoja 60,0 (0) miljoonaa euroa.
Japan Credit Rating Agency (JCR) laski tammikuussa TVO:n luottoluokituksen tasolta AA tasolle AA- ja arvioi yhtiön tulevaisuuden näkymät vakaiksi. FitchRatings päivitti toukokuussa luokituksen BBB/F3 entiselle tasolle ja arvioi tulevaisuuden näkymät vakaiksi. Standard & Poors puolestaan laski toukokuussa TVO:n luottoluokituksen tasolta BBB/A-2 tasolle BBB-/A-3 ja arvioi yhtiön tulevaisuuden näkymät edelleen negatiivisiksi.
TVO laski helmikuussa liikkeeseen joukkovelkakirjalainaohjelmansa (EMTN) puitteissa 500 miljoonan euron suuruisen julkisen joukkovelkakirjalainan, jonka laina-aika on 10 vuotta ja kuponkikorko 2,125 %. EMTN-ohjelman määrä nostettiin kesäkuussa 3,5 miljardista eurosta 4 miljardiin euroon.
OL3-projektin rahoituskulut on aktivoitu taseeseen.
TVO käyttää oikeuttaan lainata varoja takaisin Valtion ydinjätehuoltorahastolta laissa määrättyjen sääntöjen puitteissa. Lainan määrä 31.12.2015 oli 1 009,1 (31.12.2014: 982,8) miljoonaa euroa ja se on edelleen lainattu yhtiön A-osakesarjan osakkaille. Lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastolta lisättiin 26,3 (51,1) miljoonaa euroa 31.3.2015.
Osakepääoma
TVO:n osakepääoma 31.12.2015 oli 606,2 (606,2) miljoonaa euroa.
Yhtiössä on 1 394 283 730 (1 394 283 730) osaketta, joista 680 000 000 osaketta kuuluu A-sarjaan ja 680 000 000 osaketta B-sarjaan sekä 34 283 730 osaketta C-sarjaan. A-sarjan osakkeet oikeuttavat OL1:n ja OL2:n tuottamaan sähköön ja B-sarjan osakkeet OL3:n tuottamaan sähköön. C-sarjan osakkeet oikeuttavat Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuuden tuottamaan sähköön.
Hallinnointiperiaatteet
Omakustannusperiaatteella toimivana listaamattomana julkisena osakeyhtiönä TVO noudattaa listayhtiöiden hallinnointikoodia soveltuvin osin. TVO:lla ei ole velvollisuutta noudattaa hallinnointikoodia, eikä siten myöskään sen Comply or Explain -periaatetta (noudata tai selitä periaate). Arvopaperimarkkinalain (14.12.2012/746) mukaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeellelaskijan on esitettävä toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. TVO on antanut erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään, joka on julkaistu yhtiön internetsivuilla, www.tvo.fi, samanaikaisesti tämän toimintakertomuksen kanssa.
Hallintoelimet
Yhtiön hallintoelimet ja niiden toiminta vuonna 2015 on kuvattu erillisessä dokumentissa (Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015), joka on julkaistu yhtiön internetsivuilla.
Sääntely-ympäristö
Ydinenergialainsäädännön perusperiaatteena on, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ydinenergian käyttöä, käytön valvontaa ja ydinturvallisuutta koskevat keskeiset säännökset sisältyvät ydinenergialakiin ja ydinenergia-asetukseen sekä niiden nojalla annettuihin alemmanasteisiin säädöksiin, kuten Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeisiin. Tämän lisäksi ydinenergian käyttöön sovellettavia säännöksiä on muun muassa säteilylaissa.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) marraskuussa 2013 julkaisemat uudet YVL-ohjeet eli ydinturvallisuusohjeet on saatettu voimaan Olkiluodon voimalaitoksella. Suurin osa uusista vaatimuksista ydinvoimalaitoksille ja niiden luvanhaltijoille otettiin käyttöön 1. syyskuuta 2015 alkaen.
Uudet vaatimukset ovat entisiä tiukempia ja yksityiskohtaisemmin kuvattuja. Ne kattavat ydinvoimalaitoksen suunnittelun, käytön, laitoksen ja ympäristön turvallisuuden, ydinmateriaalit ja jätteet sekä rakenteet ja laitteet. Käytössä oleville laitosyksiköille, kuten Olkiluoto 1:lle ja Olkiluoto 2:lle, STUK teki erilliset päätökset vaatimusten soveltamisesta. Uusille ydinvoimalaitoksille uusia ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Olkiluoto 3 -laitosyksikön vaatimusten täyttymisen arviointi toimitetaan STUKille viimeistään samanaikaisesti, kun laitosyksikön käyttölupahakemus jätetään työ- ja elinkeinoministeriölle.
Teollisuuden Voima suoritti vaatimusten täyttymisen arvioinnin osana laajempaa turvallisuustason arviointiin keskittyvää projektia.
Ydinlaitoksen haltijan vastuuseen ydinvahingosta sovelletaan puolestaan ydinvastuulakia, jonka väliaikaista muuttamista koskeva laki tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Väliaikaisen lakimuutoksen mukaan laitoksenhaltijan vastuu Suomessa tapahtuvista ydinvahingoista on rajoittamaton, mutta rajoitettu muualla kuin Suomessa syntyneissä ydinvahingoissa 600 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (SDR), joka vastaa noin 700 miljoonaa euroa. Laitoksenhaltijalla pitää olla ydinvahingosta johtuvan vastuun varalta vakuutus vähintään 600 miljoonaan SDR:ään asti.
Ydinenergian käyttö on luvanvaraista. Periaatepäätöstä, rakentamislupaa ja käyttölupaa haetaan valtioneuvostolta. Ydinenergian käytön turvallisuuden valvonta kuuluu Säteilyturvakeskukselle, joka huolehtii myös turva- ja valmiusjärjestelyjen valvonnasta ja ydinmateriaalivalvonnasta.
Riskienhallinta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Riskienhallinta
Riskienhallinta on järjestelmällistä toimintaa, jonka tavoitteena on tukea TVO:n strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista sekä varmistaa TVO:n toimintaedellytysten säilyminen. Riskienhallintaa toteutetaan yhtiötason politiikka-asiakirjojen ja hyvän hallintotavan mukaisesti.
Riskienhallintaa valvoo yhtiön hallitus, joka vahvistaa yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Toimitusjohtaja, apunaan johtoryhmä, vastaa TVO:n tavoitteiden ja strategian mukaisesta riskienhallinnasta. Johtoryhmän alaisuudessa toimii riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa riskien tarkoituksenmukainen käsittely yhtiössä.
Organisaatioyksiköt vastaavat riskien tunnistamisesta, analysoinnista ja käsittelystä. Riskejä tunnistetaan osana TVO:n strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä projektinhallintaa.
TVO:lla on kuvattu yhtiötasoinen riskienhallinnanprosessi, jonka mukaista toimintatapaa toteutetaan TVO:n organisaatioyksiköissä. Riskienhallintaprosessin mukaisella toiminnalla varmistetaan, että toimintaa uhkaavia riskejä tunnistetaan järjestelmällisesti, ja jokainen riski saa vakavuutensa mukaisen käsittelyn. Riskin käsittelyn tavoitteena on joko estää riskiä toteutumasta tai pienentää riskin toteutumisen todennäköisyyttä tai seurauksen vaikutusta.
Turvallisuuteen ja tuotantoon liittyviä riskejä pienennetään pitämällä laitosyksiköt hyvässä kunnossa. Turvallinen ja vakaa tuotanto varmistetaan tehokkaalla eliniänhallinnalla ja vuosihuoltojen laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella.
Vahinko- ja omaisuusriskeihin on varauduttu vakuutuksin. Tavoitteena on hallita vakuutuksia siten, että vakuutusten kattavuus ja vakuutusturva sekä vakuutusten kustannus ovat hyväksyttävällä tasolla. TVO on jäsenenä eurooppalaisissa keskinäisissä ydinvakuutusyhtiöissä. Ydinvastuun varalta yhtiöllä on voimassa lainmukainen ydinvastuuvakuutus.
Sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet, uraani ja hiili, hankitaan maailmanlaajuisilta markkinoilta. Ydinpolttoaineeseen liittyviä riskejä on pienennetty hajauttamalla hankintoja useammalle toimittajalle ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia.
OL3:n rakentamisvaiheen riskienhallinnassa on keskeistä laitostoimittajan toiminnan valvonta ja ohjaus avaimet käteen -sopimuksen asettamien ehtojen mukaisesti. Vahinkoriskeihin ja niiden aiheuttamiin viivästyksiin on varauduttu vakuutuksilla.
TVO:n rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti yhtiön rahoitus- ja riskienhallintatoiminnossa yhtiön hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. TVO:n liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Rahoituslähteiden hajauttamisella sekä pitkäaikaisilla luottositoumuksilla ja likvideillä varoilla pienennetään rahoitukseen liittyviä riskejä. Rahoitusasemaa on vahvistettu laskemalla liikkeeseen pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja. Markkinariskejä on pienennetty korko- ja valuuttajohdannaisilla. Yhtiön rahoituspolitiikan mukaan valuuttamääräiset lainat suojataan johdannaisilla euromääräisiksi eräpäivään asti. Rahoitusriskien hallintaa ja polttoaineen hintariskiä on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27: Rahoitusriskien hallinta.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Yhtiön merkittävimmät riskit liittyvät OL3-projektin aikatauluun. Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009. Valmistuminen on kuitenkin viivästynyt.
Laitostoimittajan syyskuussa 2014 päivittämän aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2018 lopulla.
Viiveestä aiheutuu lisäkustannuksia ja menetyksiä, joista yhtiö on vaatinut OL3:n avaimet käteen -laitostoimittajalta korvausta.
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden sekä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden sähköntuotannon osalta ei ole näköpiirissä merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä.
Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat
TVO jätti vuonna 2012 kanteen ja vastineen Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä koskien OL3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. TVO:n heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä on noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti, joka on OL3-laitostoimittajan syyskuussa 2014 toimittaman aikataulun mukaan OL3:n säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen ajankohta.
Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 laitostoimittajan aloitteesta. Laitostoimittajan heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen vaatimus oli kokonaisuudessaan noin 3,4 miljardia euroa. Vaatimus kattoi rakentamisajan tapahtumat vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti. Summa sisälsi muun muassa viivästyskorkoja (laskettu heinäkuuhun 2015 asti) ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,4 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 140 miljoonaa euroa. TVO on todennut laitostoimittajan aiemmin toimittamat kanteet perusteettomiksi, tutki päivitetyn kanteen ja vastasi siihen asianmukaisesti.
Laitostoimittaja päivitti helmikuussa 2016 vaatimuksensa OL3:n valmistumisen viivästymistä koskevassa välimiesmenettelyssä. Laitostoimittajan rahamääräinen vaatimus on nyt kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Tilikauden jälkeen tapahtuneista muutoksista välimiesmenettelyssä kerrotaan kohdassa Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen.
Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt (AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG) ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.
Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia.
Välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella TVO ei ole kirjannut saatavia eikä varauksia.
Ydinvoima
TVO omistaa ja käyttää kahta ydinvoimalaitosyksikköä, Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2), sekä rakentaa uutta Olkiluoto 3 (OL3) -laitosyksikköä Eurajoen Olkiluodossa.
Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2
Olkiluodon voimalaitosyksiköiden, Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2), sähköntuotanto vuonna 2015 oli 14 261 (14 763) GWh ja käyttökerroin yhteensä 92,7 (96,0) %.
Laitosyksiköt toimivat turvallisesti. OL1:n nettotuotanto oli 7 397 (7 266) GWh ja käyttökerroin 96,2 (94,5) %. OL2:n nettotuotanto oli 6 864 (7 497) GWh ja käyttökerroin 89,2 (97,4) %.
OL2 oli poissa tuotannosta helmikuussa vajaat kolme viikkoa. Laitosyksikön vesijäähdytteisessä generaattorissa havaittiin vesivuoto 4. helmikuuta, jolloin laitosyksikön sähköntuotanto keskeytettiin. TVO:n ja generaattoritoimittajan asiantuntijoiden tutkimusten jälkeen TVO päätti vaihtaa generaattorin roottorin. Laitosyksikkö kytkettiin takaisin sähköntuotantoon 24. helmikuuta.
TVO varautuu OL1:n ja OL2:n vuoden 2018 käyttöluvan uusintaan tekemällä laitosmuutoshankkeita, jotka parantavat edelleen laitosyksiköiden turvallisuutta mahdollisissa, mutta epätodennäköisissä onnettomuustilanteissa, joissa usean turvallisuusjärjestelmän toiminta menetettäisiin samanaikaisesti.
Vuosihuollot
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuoden 2015 vuosihuollot toteutettiin 3.5.–5.6.2015. OL1:llä oli runsaat 10 vuorokautta kestänyt polttoaineenvaihtoseisokki ja OL2:lla huoltoseisokki, jonka kestoksi tuli runsaat 17 vuorokautta.
OL1:llä tehtiin polttoaineen vaihdon lisäksi huoltoja, korjauksia ja testauksia sekä vaihdettiin syöttövesilinjassa sekoituskohta.
OL2:lla merkittävimpiä töitä polttoaineen vaihdon lisäksi olivat kojeistotyöt kahdessa osajärjestelmässä, joissa toisessa vaihdettiin pienjännitekoneistot. Myös syöttövesijärjestelmän molemmat sekoituskohdat uusittiin.
TVO:n oman henkilöstön lisäksi vuosihuoltoihin osallistui alihankkijoiden työntekijöitä enimmillään noin 800 henkilöä.
Olkiluoto 3
Olkiluoto 3 (OL3) on rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena, avaimet käteen -periaatteella, konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009.
Laitostoimittajan syyskuussa 2014 päivittämän aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2018 lopulla.
Laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Sähkö-, automaatio- ja mekaaniset asennukset ovat edelleen kesken. Käyttöautomaation tehdastestit valmistuivat ja järjestelmä siirrettiin Olkiluotoon elokuussa. Turvallisuusautomaatiojärjestelmien tehdastestit valmistuivat joulukuussa.
Turbiinilaitoksella käyttöönoton ensimmäinen vaihe on valmistunut. Osa järjestelmistä ja komponenteista pidetään käytössä, osa on säilöttynä erillisen suunnitelman mukaisesti.
Työmaan henkilömäärä oli raportointikauden lopussa noin 2 300. Työmaan työturvallisuus säilyi hyvällä tasolla.
Laitosyksikköä koskevista riita-asioista kerrotaan kohdassa Vireillä olevat oikeudenkäynnit ja riita-asiat sekä kohdassa Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen.
Kaikki OL3-projektin toteutuneet aktivointikriteerit täyttävät menot on kirjattu konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.
Olkiluoto 4
Eduskunta jätti 1.7.2010 voimaan valtioneuvoston 6.5.2010 tekemän myönteisen periaatepäätöksen TVO:n periaatepäätöshakemuksesta neljännen ydinvoimalaitosyksikön (Olkiluoto 4) rakentamisesta Olkiluotoon. Periaatepäätöksen mukaan se raukeaa, mikäli rakentamislupaa ei ole haettu viiden vuoden kuluessa siitä, kun eduskunta on päättänyt periaatepäätöksen voimaan jäämisestä.
TVO jätti 20.5.2014 valtioneuvostolle hakemuksen, jossa pyydettiin asettamaan uusi määräaika OL4:n rakentamislupahakemuksen jättämiselle. Valtioneuvosto teki 25.9.2014 kielteisen päätöksen TVO:n hakemuksesta.
TVO:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 24.6.2015 yhtiön hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että OL4:lle ei haeta rakentamislupaa periaatepäätöksen voimassaoloaikana ja että OL4:n kilpailu- ja suunnitteluvaihetta varten osakkaiden ja TVO:n aiemmin allekirjoittamassa sopimus- ja sitoumusasiakirjassa tarkoitettua hanketta ei toteuteta.
Yhtiön taseen OL4-projektiin liittyvien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo 58,2 miljoonaa euroa on kokonaisuudessaan kirjattu taseen arvonalentumiseksi. Tuloslaskelmassa arvonalentuminen on kirjattu ryhmään poistot ja arvonalentumiset. Arvonalentuminen ei vaikuta yhtiön tulokseen, koska yhtiö on laskuttanut arvonalentumisen kustannukset osakkailta niiden antamien OL4-osakaslainojen suhteessa. Osakkailta laskutettu arvonalentuminen esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. TVO on kuitannut laskut OL4-osakaslainavelkoja vastaan ja palauttanut osakkaille 1,8 miljoonaa euroa. OL4-hanketta varten ei ole jäljellä osakaslainaa eikä osakaslainasitoumuksia.
TVO ylläpitää valmiutta uuden periaatepäätöksen hakemiseksi OL4:lle. Hakemuksen jättämisestä päätetään erikseen.
Ydinpolttoaine
Ydinpolttoainehankintojen arvo vuonna 2015 oli 65,7 (54,9) miljoonaa euroa ja kulutuksen arvo 52,9 (51,4) miljoonaa euroa.
Ydinpolttoaine- ja uraanivaraston arvo 31.12.2015 oli 224,2 (31.12.2014: 211,4) miljoonaa euroa.
Ydinjätehuolto
Yhtiöllä on ydinenergialain mukaan vastuu ydinjätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista.
Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma (YJH-ohjelma) vuosille 2016−2018 valmistui. Joka kolmas vuosi laadittava YJH-ohjelma sisältää ydinjätehuollon päätavoitteet ja tehtävät vuosille 2016–2021.
Konsernitilinpäätöksen veloissa on esitetty IFRS-säännöstön mukaan laskettu ydinjätehuoltovastuuseen liittyvä varaus 971,2 (31.12.2014: 930,3) miljoonaa euroa ja varoissa on esitetty vastaava määrä yhtiön osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa.
Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi yhtiö suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. TEM vahvisti joulukuussa 2015 yhtiön ydinjätehuollon vuoden 2015 lopun vastuumääräksi 1 369,4 (1 349,1) miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2016 rahastotavoitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 369,4 (1 345,4) miljoonaa euroa.
Ydinjätehuoltorahasto vahvisti maaliskuussa 2015 yhtiön vuoden 2014 ydinjätehuoltomaksuksi 20,8 (56,1) miljoonaa euroa, joka maksettiin rahastoon 31.3.2015 (31.3.2014). Vuoden 2015 ydinjätehuoltomaksu vahvistetaan maaliskuussa 2016.
Matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä on OL1:n ja OL2:n toiminnan aikana kertynyt yhteensä 6 321 (6 214) m3. Jätemäärä kasvoi 107 m3 vuoden 2015 aikana. Jätteet loppusijoitetaan Olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen luolaan (VLJ-luola).
Käytettyä ydinpolttoainetta on vastaavasti kertynyt vuoden loppuun mennessä 1 432 (1 397) tonnia, josta 35 (34) tonnia vuonna 2015. Käytetty ydinpolttoaine on varastoituna laitosyksiköiden polttoainealtaissa sekä Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivarastossa.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus
Posiva Oy vastaa omistajiensa TVO:n Olkiluodon ja Fortumin Loviisan voimalaitoksilla syntyvän käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta Olkiluodossa. TVO omistaa Posivasta 60 prosenttia ja Fortum Power and Heat 40 prosenttia.
Säteilyturvakeskus antoi positiivisen turvallisuusarvion Posivan rakentamislupahakemukseen helmikuussa ja valtioneuvosto myönsi rakentamisluvan Posivan loppusijoitus- ja kapselointilaitokselle marraskuussa 2015. Yhtiö on nyt siirtymässä loppusijoitusratkaisun tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen.
Loppusijoituslaitokseen kuuluvan maanalaisen tutkimustilan ONKALOn varustelu taloteknisillä tiloilla ja järjestelmillä on pääpiirteissään valmis ja nostinlaiterakennuksen toisen vaiheen rakennustyöt ovat valmistuneet. Posiva Oy ja KONE Hissit Oy allekirjoittivat joulukuussa sopimuksen nostinlaiterakennuksesta ONKALOn maanalaisiin tiloihin kulkevan henkilöhissin toimittamisesta.
Posivan koordinoimassa ja osin EU:n rahoittamassa DOPAS-tutkimusprojektissa Posivan vastuulla olevan loppusijoitustunnelien betonisen sulkutulpan valutyöt on saatu valmiiksi.
Posiva julkaisi marraskuussa suunnitelman käynnistää kansainvälisille markkinoille tähtäävän palveluliiketoiminnan.
Hiilivoima
TVO:lla on 45 prosentin osuus Fortum Power and Heat Oy:n omistamasta ja käyttämästä Meri-Porin hiilivoimalaitoksesta, joka sijaitsee Porin Tahkoluodossa.
Meri-Pori
TVO:n osuus Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa tuotetusta sähköstä oli 167,2 (399,7) GWh ja sen tuottamiseen käytettiin hiiltä 60,7 (144,9) tuhatta tonnia ja hiilidioksidipäästöoikeuksia 138,7 (334,4) tuhatta tonnia.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut olivat 17,2 (18,4) miljoonaa euroa, josta valtaosa käytettiin ydinjätehuoltoon liittyvään T&K-toimintaan.
TVO on merkittävä rahoittaja reaktoriturvallisuuden ja ydinjätehuollon julkisissa tutkimusohjelmissa Suomessa. Vuonna 2015 TVO:n maksuosuus ohjelmia rahoittavalle Valtion ydinjätehuoltorahastolle oli 4,7 (4,7) miljoonaa euroa.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin
Investoinnit vuonna 2015 olivat 345,2 (338,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat 344,3 (339,4) miljoonaa euroa, josta OL3-projektiin kohdistui 297,7 (292,9) miljoonaa euroa.
Olkiluodossa on parhaillaan tekeillä useita laitosmuutoksia, joilla varaudutaan OL1- ja OL2 -laitosyksiköiden käyttöluvan uusintaan vuonna 2018.
Toukokuussa 2013 Wärtsilä Finland Oy:n kanssa allekirjoitetulla sopimuksella TVO uusii vuoden 2022 loppuun mennessä OL1 ja OL2 -laitosyksiköidensä alkuperäiset kahdeksan varavoima-dieselgeneraattoria apujärjestelmineen. Lisäksi hankitaan yhdeksäs generaattori, jota varten rakennetaan parhaillaan uutta rakennusta, jonka rakennustöistä solmittiin sopimus Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa toukokuun lopulla. Työ on Olkiluodon kaikkien aikojen suurin laitosmuutoshanke.
Heinäkuussa 2014 TVO solmi sopimuksen Westinghouse Electric Swedenin (WSE) kanssa OL1:n ja OL2:n pääkiertopumppujen uusimisesta. Pumppujen uusinta toteutetaan avaimet käteen -periaatteella. Pääkiertopumput vaihdetaan huoltoseisokeissa vuosina 2016–2018.
Kesäkuussa solmittiin sopimus SPX Clyde Unionin kanssa OL1- ja OL2-laitosyksiköille asennettavista pumppujärjestelmistä, jotka toimivat reaktorissa syntyvällä höyryllä myös täydellisessä sähkönsyötön menetystilanteessa ja veden alla.
Meri-Porin hiilivoimalaitososuutta varten hankittuja hiilidioksidipäästöoikeuksia on luovutettu energiamarkkinavirastolle 1,9 (2,7) miljoonan euron arvosta. Vuonna 2015 hiilidioksidipäästöoikeuksia hankittiin 1,2 (1,9) miljoonan euron arvosta. Hankitut päästöoikeudet kattoivat yhtiön kauden hiilidioksidipäästöoikeustarpeen.
Turvallisuus ja ympäristöasiat
Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. Ydinturvallisuuteen merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia ei ollut. Vuoden 2015 aikana laadittiin Säteilyturvakeskukselle (STUK) kuusi erikoisraporttia. Viisi raporttia luokiteltiin kansainvälisellä INES-asteikolla (07) luokkaan 0 (ei merkitystä ydin- eikä säteilyturvallisuuden kannalta) ja yksi luokkaan 1 (poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava asia).
Toiminta oli yhtiön ympäristöpolitiikan, ympäristölupien sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaista. Yhtiön ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, johon kuuluu myös OL3:n rakentamisvaihe, täyttää kansainvälisen ISO 14001 -standardin sekä energiatehokkuusjärjestelmän vaatimukset ja se on EMAS-rekisteröity.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen aiheuttama ympäristökuormitus oli vähäistä. Radioaktiiviset ilma- ja vesipäästöt olivat aiempien vuosien tapaan erittäin pienet ja huomattavasti alle viranomaisten asettamien rajojen.
Toimintaa kehitettiin ympäristölupien ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmän vaatimusten mukaisesti. TVO on tunnistanut seitsemän toimintansa aiheuttamaa merkittävää ympäristönäkökohtaa, joiden haitallisia vaikutuksia minimoidaan sähkön tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti toiminnalle asetetaan päämääriä ja tavoitteita, joita seurataan säännöllisesti eri alan asiantuntijoista koostuvassa ympäristöryhmässä. Tarvittaessa näiden saavuttamiseksi määritellään korjaavia toimenpiteitä. Raportointivuoden aikana ei todettu yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Vähäisiä ympäristöhavaintoja tai lieviä poikkeamia havaittiin käyttövaiheessa 27 kappaletta ja OL3-rakennustyömaalla yhdeksän. Havainnot liittyivät vähäisiin hydrauliöljyvuotoihin sekä kemikaalien tai jätteiden käsittelyyn ja raportointiin.
TVO:lla on sertifioitu työterveys- ja työturvallisuustoimintaa ohjaava OHSAS 18001-stan-dardin mukainen työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä, johon myös OL3-työmaan toiminnot sisältyvät. Työturvallisuuden päämääränä koko Olkiluodon saarella on nolla tapaturmaa tavoite ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi jatkettiin edellisten vuosien tapaan ja järjestelmien yhdistämisellä luodaan pohja yhteisille toimintatavoille.
Vuoden 2015 ympäristöasiat ja ympäristöä kuvaavat tunnusluvut sekä työturvallisuuden tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin yhteiskuntavastuu- ja ympäristöraporteissa TVO:n internetsivuilla, www.tvo.fi. Raporttien tiedot ovat ulkopuolisen tahon todentamia.
Henkilöstö ja henkilöstön koulutus
Henkilöstö
Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 749 (809) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 794 (863) henkilöä. TVO:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 748 (805) henkilöä ja keskimäärin vuoden aikana 791 (858) henkilöä. TVO:n vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 730 (751) henkilöä.
TVO:lle palkattiin 69 (33) uutta henkilöä. TVO:n palveluksesta erosi vuoden aikana 90 (44) vakinaista henkilöä, joista 28 (25) siirtyi eläkkeelle.
Posivan tukitoiminnot sekä osa turvallisuustoiminnosta (yhteensä 30 henkilöä) siirtyivät TVO:lle tammikuun 2015 alussa liikkeenluovutuksen yhteydessä. Liikkeenluovutus liittyi TVO-konsernin toiminnan kehittämishankkeeseen, jossa toimintoja keskitettiin joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
TVO:n tammikuun 2015 alkupuolella käynnistämät yhteistoimintaneuvottelut päättyivät helmikuun lopulla. Neuvottelut liittyivät toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja kustannustehokkuuden parantamiseen, joilla pyritään yhtiön kilpailukyvyn varmistamiseen haasteellisilla sähköntuotantomarkkinoilla. Tavoitteena on 15 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt. Ennen neuvotteluja henkilöstön vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 110 henkilötyövuotta. Yhteistoimintaneuvotteluiden perusteella henkilöstö väheni 42 henkilöllä, joista 11 irtisanottiin. Lisäksi henkilöstövähennyksiä toteutui erilaisten vapaaehtoisten järjestelyjen avulla siten, että vähennysten kokonaismäärä oli noin 100 henkilötyövuotta. Neuvottelujen piirissä oli lähes koko TVO:n henkilöstö, poislukien käyttö- ja turvallisuustehtävissä toimivat henkilöt.
TVO otti käyttöön uuden toimintamallin ja sen mukaisen uuden organisaatiorakenteen huhtikuussa 2015. Tämä yhdessä edellä kuvattujen muutosten kanssa vaikutti siihen, että useat henkilöt vaihtoivat tehtäviä vuoden 2015 aikana. Organisaatiouudistuksen ja uuden toimintamallin käyttöönoton yhteydessä henkilöstöä kannustettiin tehtävien vaihtoon.
Eri henkilöstöryhmiä koskevat energia-alan työehtosopimukset ovat voimassa keskusjärjestöjen välisten sopimusten mukaisina 31.1.2017 saakka.
Vuoden 2015 henkilöstöasiat ja niitä kuvaavat tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin yhteiskuntavastuuraportissa TVO:n internetsivuilla, www.tvo.fi. Raportin tiedot ovat ulkopuolisen tahon todentamia.
Henkilöstön koulutus
TVO:laisten perus-, täydennys- ja jatkokoulutus toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan vuosikoulutusohjelman mukaisesti. Henkilöstöä koulutettiin yhteensä 7 392 (7 272) päivää, eli keskimäärin 9,3 (8,5) päivää jokaista TVO:laista kohden.
OL1:n ja OL2:n ohjaajat osallistuivat vuonna 2015 kertauskoulutusohjelmansa mukaisesti keväällä ja syksyllä käytön koulutuspäiville ja simulaattorijatkokursseille. Vuonna 2014 aloittaneiden ohjaajien koulutusryhmälle pidettiin simulaattoriperuskurssi suunnitelmien mukaisesti.
OL3:n ohjaajat osallistuivat vuonna 2015 kertauskoulutusohjelmansa mukaisesti keväällä ja syksyllä käytön koulutuspäiville. OL3-ohjaajat työskentelevät vuoroissa laitostoimittajan ja TVO:n yhdistetyssä käyttöorganisaatiossa suorittaen järjestelmien käyttö- ja valvontatehtäviä. OL3-ohjaajat ovat myös osallistuneet vuoden 2015 aikana OL3-käyttöohjeiden laajamittaiseen tarkastus- ja laadintatyöhön.
Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella työskentelevien tulee osallistua tulokoulutukseen. Yleinen osa on tarkoitettu kaikille Olkiluodon alueella työskenteleville ja säteilyosa valvotulla alueella työskenteleville. Vuoden 2015 aikana tulokoulutuksen yleisen osan suoritti yhteensä 3 576 (2 238) henkilöä ja säteilysuojeluosan 956 (900) henkilöä (13.1.2016 mennessä kirjatut). Molempia koulutuksia järjestettiin suomeksi ja englanniksi. Molemmat osat ovat kerrattavissa suomeksi ja englanniksi myös ulkoisessa verkko-oppimisympäristössä.
Vuoden 2015 henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevat asiat ja tunnusluvut raportoidaan yksityiskohtaisemmin yhteiskuntavastuuraportissa TVO:n internetsivuilla, www.tvo.fi. Raportin tiedot ovat ulkopuolisen tahon todentamia.
Tytäryhtiöt ja yhteisyritykset
TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on kokonaan TVO:n omistama tytäryhtiö. TVONS tuottaa asiakkailleen korkeaan ydinturvallisuuteen, kustannustehokkaaseen toimintaan ja ydinjätehuoltoon liittyvää palvelua ja osaamista. TVO:n henkilöstön erikoisosaaminen on TVONSin asiakkaiden käytettävissä.
TVO:n ja Fortumin omistama yhteisyritys Posiva Oy huolehtii osakkaidensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja toteutuksesta. TVO omistaa Posivasta 60 prosenttia. Posiva jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen maanalaisen tutkimustilan rakentamista ja varustelua suunnitelmien mukaisesti ja sai valtioneuvostolta rakentamisluvan loppusijoituslaitokselle.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
TVO allekirjoitti 2.2.2016 uuden 1 300 miljoonan euron valmiusluoton. Valmiusluotolla jälleenrahoitetaan maaliskuussa 2011 allekirjoitettu valmiusluotto. Valmiusluotto koostuu 1 000 miljoonan euron ja 300 miljoonan euron erästä. Ensimmäisen erän laina-aika on viisi vuotta ja jälkimmäisen kolme vuotta. Molempien erien laina-aikaan sisältyy kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Valmiusluotto käytetään yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.
Laitostoimittaja päivitti helmikuussa 2016 vaatimuksensa OL3:n valmistumisen viivästymistä koskevassa Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Laitostoimittajan rahamääräinen vaatimus on nyt kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Summa perustuu laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuuhun 2014, ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti. Summa sisältää viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2016 loppuun asti) ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,45 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 135 miljoonaa euroa. TVO on todennut laitostoimittajan aiemmin toimittamat kanteet perusteettomiksi ja tutkii päivitetyn kanteen.
Japan Credit Rating Agency (JCR) päätti helmikuussa 2016 pitää TVO:n luottoluokituksen ennallaan tasolla AA-. TVO:n tulevaisuuden näkymät JCR arvioi vakaiksi.
Arvio tulevasta kehityksestä
Alkaneella tilikaudella sähköntuotannon odotetaan jatkuvan edellisvuosien tapaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotantoedellytykset ovat hyvät. Ydinpolttoaineen saatavuus on varmistettu pitkäaikaisin sopimuksin.
OL3-ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista jatketaan. Keväällä aloitetaan prosessijärjestelmien käyttöönotto sekä lähetetään käyttölupahakemus ministeriöön. TVO jatkaa laitostoimittajan tukemista projektin loppuunsaattamisessa.
Meri-Porin hiilivoimalaitoksen kapasiteettia käytetään aiempien periaatteiden mukaisesti. Meri-Porin käyttöaste vaihtelee vuosittain. Kaikki kustannukset veloitetaan osakkailta sähkön hinnassa. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei.
Posiva valmistautuu kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisen aloittamiseen.
Ehdotukset yhtiökokoukselle
Teollisuuden Voima Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 9 360 000 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jarmo Tanhua, puh. 02 8381 2000
Talousjohtaja Anja Ussa, puh. 02 8381 6100
Jaa somessa