Seppo Härmälän Lynx lynx -kuva Nisäkässarjan voittoon Suomen Luontokuva 2013 -kisassa

​Vuoden Luontokuva -kilpailun voittajaksi valittiin Jukka-Pekka Tikkanen Espoosta Muut eläimet -sarjan kuvalla Elävältä nielty. Yleisön suosikkikuva oli helsinkiläisen Juan Carlos Claros Cruzin tuhkelosienikuva Uusi alku. Voittajakuvat sekä kunniamaininnalla palkitut kuvat ovat esillä ympäri Suomea kiertävässä Vuoden Luontokuvat 2013 -näyttelyssä.

Luontokuvakisassa yli tuhat kuvaajaa

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. on järjestänyt Vuoden luontokuva -kilpailuja vuodesta 1981 lähtien.
Tänä vuonna kilpailussa oli yhteensä 8 eri sarjaa: Kasvit, Maisema, Nisäkkäät, Linnut, Luonto ja ihminen, Taidetta luonnosta, Nuoret ja Muut eläimet. Kilpailun suosituin sarja oli edellisten vuosien tapaan Linnut, 2 215 kuvalla. Toiseksi suosituimpaan sarjaan Maisemat osallistui 2 060 kuvaa ja kolmanneksi suosituimpaan Taidetta luonnosta 1 878 kuvaa. Tänä vuonna kilpailuun osallistui ennätysmäärä kuvia - kaikkiaan 11 555 kuvaa yli tuhannelta kuvaajalta.

Seppo Härmälä on osallistunut Luontokuvakilpailuun jo useampana vuotena. Viime vuonna hän sijoittui Ihminen ja luonto -sarjassa toiseksi Keski-Porin kirkon vieressä jokirannassa otetulla Naakkaparvi kuvallaan. Tänä vuonna tuli sitten Nisäkkäät-sarjan voitto, kun Lynx lynx -niminen ilveskuva ylsi sarjan ykkössijalle.

Seppo Härmälän voitokas Lynx lynx -kuva. Kuvassa ilves keskittyy täysin saaliin syömiseen. Silti sen silmät näkyvät hyvin, kun auringon valo osuu niihin sopivasti, Härmälä iloitsee

Kiinnostus luontoon heräsi jo lapsuudessa

Kymmenisen vuotta valokuvausta harrastanut Härmälä on keskittynyt lähinnä lintukuvaukseen. - Innostukseni lintuihin syntyi jo lapsuudessa, kun olin mukana kotikuntani Luvian 4H-kerhossa. Tarkkailimme lintuja - kevätmuuttoa ja lajikirjoa. Aikuisiällä eivät pelkät vihkoon tehdyt merkinnät enää riittäneet, vaan halusin myös kuvia havaitsemistani lajeista. Kameran hankin vuosituhannen alussa tuohon tarpeeseen.

- Vaikka kuvaan lähinnä lintuja, otan toki muistakin vastaan tulevista kohteista kuvia. Ilveskuva on yksi esimerkki sellaisesta tilanteesta.

- Serkkuni kertoi minulle ilveksen kaataneen valkohäntäpeuran kynnöspellolle, ja pitihän se sitten tietysti nähdä - olihan tapaus melko harvinainen laatuaan, Seppo Härmälä kertoo. - Serkkuni on kokenut erämies, joten hän myös tiesi, että ilves tulee useampana yönä takaisin kaadolleen syömään. Ilves hyljeksii muiden tuomia haaskoja, toisin kuin esimerkiksi susi ja karhu, se tulee ainoastaan itse kaatamalleen saaliille. Tilaisuus oli näin ollen ainutkertainen. Ilman serkun vinkkiä tätäkään kuvaa tuskin olisi tullut otetuksi, Seppo kiittelee.

- Ensimmäisellä yrityksellä ei kuvia ilveksestä saatu, sillä saavuttuamme paikalle oli jo liian pimeää. Ilveksen kyllä näimme, Seppo kertoo. - Seuraavana iltana olimme kuvauspaikalla pari tuntia ennen auringon laskua. Kätkeydyimme piilokojuun ja reilun tunnin odottelun jälkeen ilves tassutteli metsästä saaliilleen. Aurinko oli juuri laskemassa ja säteet loivat todella kauniin ja pehmeän valon keväisen kynnöspellon pintaan. Valo oli täydellinen ja muutkin kuvausolosuhteet osuivat kohdalleen, Seppo iloitsee.

- Kuvatessani odottelin tilannetta, että ilves ei kiinnittänyt meihin huomiota, vaan keskittyi täysin saaliinsa syömiseen. Sellainen kuva on mielestäni arvokkaampi, kun kohde ei tuijota suoraan kameraan, vaan tekee mitä sen kuuluu tehdäkin.

- Jostain lähitalosta alkoi kuitenkin kuulua koiran haukkua, ja sen seurauksena ilves sitten lähti matkoihinsa. Vartin verran saimme kuitenkin kuvattua harvinaista näytelmää.

- Olkiluodossakin riittää kuvattavaa. Täällä on paljon erilaisia vesilintuja ja harvinaisempiakin asukkeja, kertoo suunnittelu- ja tutkimusinsinööri Seppo Härmälä harmaahaikaran lehahtaessa siivilleen kaislikon kätköstä. (Kuva: Eija Tommola)