Jukka-Pekka Jylhä

Jukka-Pekka Jylhä (43)
JukkaPekkaJylha.jpgPalvelutuotannon päällikkö / Tietohallintopäällikön rooli

Koulutustausta: Olen valmistunut Turun yliopistosta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta Informaatioteknologian laitokselta tutkintona: Master of Science in Information Systems (FM, tietojärjestelmätiede). Tutkintoni koostui seuraavista opintokokonaisuuksista: tietojärjestelmätiede, matematiikka, liiketaloustiede, kasvatustiede ja viestintä. Lopputyöni aiheena: Tietojärjestelmän käyttöönottoprosessi yksilötasolla.

Urapolku: Opiskelujen aikana ennen valmistumista, kuten moni muu IT-alan opiskelija, aloitin työt Nokialla kesäkuussa 1998. Jo sitä ennen olin työskennellyt kesäharjoittelijana pienen tietojärjestelmän käyttöönotosta vastaavana projektipäällikkönä UPM-Kymmenellä, tai Repolassa kuten Raumalla (ja meillä kotona) on paperitehdasta ollut tapana aina sanoa. Nokia Telecommunications, eli verkko-Nokialla aloitin System Engneerinä. Tehtävänä oli vastata matkapuhelinverkkojen hallintajärjestelmien käyttöönotosta ja käyttöönottoasennuksien koulutuksesta. Tampereen Nokialla vierähti vuosia melkein neljä ja maailmaa tuli nähtyä laajasti – New Delhistä, Manilasta aina Sydneyhin asti. Tampereen vuodet olivat urallani merkittävää aikaa, koska kyseessä oli ensimmäinen ”oikea” työpaikka voimakkaasti kasvavassa Nokiassa, jolloin tekeminen oli innostunutta ja teknologia ala kehittyi voimakkaasti.

Opiskelijakaverit olivat myös aloittaneet työt Nokiassa Salon yksikössä, mutta uutena paikkana oli Turkuun auennut Nokia IT:n toimipiste, joka alkoi yli sadan matkapäivän vuosien jälkeen kiinnostaa enemmän. Olin kaveritapaamisessa maininnut marraskuussa 2001, että Turun toimipiste kyllä nyt houkuttaisi, jos jotain sopivaa sattuisi olemaan tarjolla mm. HP-UX ja Oracle-puolen osaajalle. Kului kaksi viikkoa ja sain soiton, jossa tarjottiin System Administratorin paikkaa. Asiat etenivät nopeasti ja alkuperäisestä illanvietosta ei kulunut edes kahta kuukautta, kun olin jo aloittanut työtehtävät Turussa. Nopeita liikkeitä, kuten IT ala tulisi tarjoamaan jatkossakin.

Olin kovasti innostunut uudesta tehtävästäni ja poikamiehenä minun oli mahdollista omistautua syvällisemmin työtehtäviini. Tein usein iltaisin ja viikonloppuisin töitä kotikonttorilta käsin – olin vapaaehtoinen ja käytettävissä – työ oli enemmänkin harrastus, jota vain oli kiinnostavaa tehdä. Ensimmäisen Turun vuoden jälkeen kysyttiin kiinnostusta lähteä Team Leaderiksi, eli vetämään kyseistä kymmenen hengen asiantuntija tiimiä. Olin taas kiinnostunut ja valmis, tartuin haasteeseen. Ryhmän koko kasvoi vuosien kuluessa reiluun kahteenkymmeneen nokialaiseen ja vastaavaan määrään alihankkijoita. Vuoden kuluivat nopeasti ja olivat antoisia – Nokialla meni hyvin.
Jälleen kerran keväällä 2007 puhelin soi ja kysyttiin kiinnostusta lähteä vetämään Salon matkapuhelintehtaan IT:tä – Factory IT Manager – tehtävä oli Nokialla kokonaan uusi. Päävastuuna oli varmistaa häiriötön matkapuhelintuotanto ja kehittää yhteistyötä muiden Nokian tehtaiden kanssa. Tämäkin tehtävä oli kokonaan uusi näkökulma IT palvelutuotantoon, koska työn merkityksen kykeni aistimaan konkreettisesti tehtaan lattialla. Oma tiimi oli varsin kansainvälinen. Esimies oli Dallasista, kollegat muilta Nokian tehtailta Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Unkarista, Saksasta, Romaniasta jne. Vuodet menivät nopeasti ja opin joka päivä paljon uutta, niin IT-alasta kuin mobiililaitteiden tuotantoprosessista, jossa Nokia oli edistyksellinen mm. LEAN-mallia hyödyntäen.

Salon tehtaalla toimin vuoden 2011 loppuun, jolloin matkapuhelinala oli jo kohdannut suuria haasteita. Prosesseja virtaviivaistettiin, organisaatioita supistettiin, toimintaa pyrittiin saamaan koko ajan yhä tehokkaammaksi kuitenkin liiketoiminnan eli puhelintuotannon siitä kärsimättä. Tehtaiden tuotantojärjestelmät ja tukimallin olivat tulleet vuosien saatossa erittäin tutuksi ja olin päässyt niitä osaltani kehittämään, joten seuraavaksi minulle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Senior Service Manageriksi vastaamaan kaikkien Nokian tehtaiden IT-järjestelmien palveluiden tuottamisesta. Ympäristö oli tuttu, mutta toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset toivat työhön riittävästi haastetta. Tuosta ajasta on mieleen jäänyt ”More with Less” asenne, eli kustannustehokkuutta parannettiin entisestään ja yhä vaativammin toimin. Vaikka ajat olivat haasteelliset, niin työyhteisössä oli koko ajan tekemisen meininki ja voimakas yhdessä voittamisen halu.
Yksityiselämässä oli myös tapahtunut merkittäviä muutoksia perheen perustamisen myötä. Ensimmäinen lapsi syntyi 2006, toinen 2011 ja kun kolmas ilmoitti tulostaa oli aika vakavasti miettiä seuraavien vuosien kasvuympäristöä, jonka halusin lapsilleni tarjota. Raumalta lähdin armeijan kautta opiskelemaan vuonna 1992, ja vuosien saatossa oli alkanut mahdollinen paluu kyteä mielessä, kunhan sopiva ja riittävän kiinnostava työmahdollisuus tarjoutuisi. Kesäkuussa 2012 Teollisuuden Voima Oyj julkaisi haettavaksi Tietohallintopäällikön paikan. CV oli valmiina, saatekirjeen kirjoitin samantien ja hakemus lähti ilman harkinta-aikaa muutaman tunnin sisällä. Tehtävässä aloitin marraskuussa 2012.

TVO:lla on menossa nyt viides vuosi. Ensimmäiset 2.5 vuotta toimin tietohallintotoimiston päällikkönä. Konsernin toimintamallin kehityksen myötä aloin huhtikuussa 2015 vastata IT osaamiskeskuksen vetämisestä. Edelleen työ oli pääasiassa IT-maailmaan liittyviä haasteita ja niiden palveluiden tuottamista liiketoiminnoille.

Vuodenvaihteessa 2015-2016 mietin, että josko sitä lähtisi laajentamaan omaa osaamistaan ja pikkaisen oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ehdotin esimiehelleni, jos silloinen Palvelukeskus ja IT osaamiskeskus yhdistettäisiin muodostaen kokonaan uusi yksikkö Palvelutuotanto. Ajatus sai kannatusta ja olen maaliskuun alusta asti vetänyt noin 100 hengen palvelutuotannon organisaatiota. Vieläkin saan toimia leipälajissani, eli konsernin tietohallintopäällikön roolissa, mutta operatiivisesta toiminnasta vastaa kaksi ICT-alueen palvelutiimiä. Uusia ja kiinnostavia osaamisalueita tuli työuralleni tässä muutoksessa mm. taloushallinto-, henkilöstöhallinto-, hankinta- ja assistenttipalvelut. Näissä uusissa kokonaisuuksissa riittää sopivasti uuden opettelemista ja kehittämistä vielä vuosiksi.
Tullessani TVO:n palvelukseen ajattelin, että työura on nyt pitkälti tietohallintopäällikön hommia tästä eteenpäin – näin ei ole kuitenkaan ollut. TVO on pystynyt tarjoamaan jo tässä muutaman vuoden aikana koko ajan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Olen miettinyt, että kaikki on lopulta paljon itsestä kiinni. Kun on utelias, innokas, ratkaisukeskeinen ja kehittymisorientoitunut, niin näitä mahdollisuuksia ja uusia ovia vain avautuu itsestään eteen. Tärkeimpänä asiana koko työurallani on ollut, että olen aina tykännyt työstäni ja ollut siitä kiinnostunut. Työ on osa minua ja vahvasti suuri kiinnostuksen kohteeni. Seuraan aktiivisesti alan kehittymistä ja luen paljon julkaisuja. Mietin koko ajan miten voisin jonkin asian tehdä vielä paremmin, ja miten konsernissamme voisi toimintaa kehittää. Olen suurelta osin pystynyt aina itse muokkaamaan työtehtäväni ja näin ollen myös siitä on muodostunut ikään kuin harrastus. Maanantai aamut ovat minulle aina uusi mahdollisuus päästä tekemään jotain mieleistä.

Tavallisia työviikkoja ei ole. Jokainen päivä tuo tullessaan omat tilanteensa, jotka pitää ratkaista. Toki tiettyjä rutiinitehtäviä työnkuvaan kuuluu, mutta ne tulee yleensä hoidettua muiden töiden ohessa. Kun toimii esimiehenä noin 100 hengen organisaatiossa ja tuottaa palveluita noin 1500 henkilölle, niin silloin tärkein tehtävä on olla läsnä, saatavilla ja ajan hermolla – valmiina palvelemaan.
Innostus helposti kaikeasta uudesta. Mielestäni koko ajan pitää kehittää ja etsiä uusia parempia tapoja saada asiat tehdyksi. Uutta ei voi luoda ja kehittää ellei myös kokeile ja uskalla astua harhaan. Valmiiksi tampatut ladut eivät ole koskaan olleet minua varten, hivenen kärsimättömänä luonteena pitkästynyt helposti ja alan katsella sivuille. Koko ajan pitää olla tekemisen ja valmiiksisaamisen meininki, sillä saa myös innostuksen pidettyä korkealla.
Työni haasteet liittyy vaativaan toimintaympäristöön. Ydinvoima-ala itsessään asettaa korkean turvallisuuden vaatimustason, josta ei tingitä. Kehittämisintoa pitää olla, mutta turvallisuus ja asiakaslähtöisyys pitää olla keihäänkärkenä kaikessa tekemisessä.

Tehtävässä menestymisen edellytys on vahva perusta, jonka päälle on oman toimintansa rakentaa. Oma työidentiteettini rakentui Nokia-vuosien aikana. Silloiset arvot – Asiakastyytyväisyys, Yksilön kunnioitus, Tuloksellisuus, Jatkuva oppiminen – toimivat mainiosti yhä edelleen.